Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työmuisti"

Sort by: Order: Results:

  • Rissanen, Juha-Pekka (2020)
    Viime aikoina älypuhelimien yleistymisen myötä on herännyt kysymys siitä, miten niiden jatkuva käyttö vaikuttaa ihmisten kognitioon. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on pyrkiä täyttämään tätä aukkoa kirjallisuudessa selvittämällä, minkälaista tutkimustietoa on älypuhelimen tavanomaisen käytön vaikutuksista ihmisten kognitiiviseen suorituskykyyn. Kirjallisuushaussa keskeisimmät kriteerit tutkimuksille olivat, että kognitiivista suorituskykyä oli mitattu jollain kognitiivisella testillä ja että älypuhelimen käyttöä ei mitattu itsearviointina. Haussa löytyi yhdeksän kriteereihin sopivaa artikkelia. Melkein kaikki tutkimukset olivat kokeellisia. Seitsemässä artikkeleissa tutkittiin älypuhelimen akuutteja ja ohimeneviä vaikutuksia. Keskeisimmät löydökset olivat, että älypuhelimen pelkkä läsnäolo ilman, että henkilöt käyttivät sitä, vaikutti heikentävästi tarkkaavaisuuteen, toiminnanohjaukseen, työmuistiin ja älykkyyteen. Älypuhelinriippuvuus ja positiivinen kiireellisyys (impulsiivisuus ominaisuus) moderoivat älypuhelimen läsnäolon negatiivista vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyyn. Lisäksi älypuhelimen käyttö tauolla kumosi tauon positiiviset vaikutukset kognitiiviselle suorituskyvylle (reaktioaika ja tarkkuus). Samaten älypuhelimen käyttö urheillessa kumosi urheilun positiiviset vaikutukset kognitiiviselle suorituskyvylle (kognitiivinen ehtyminen ja tehtäväsuorituskyky). Kahdessa artikkelissa tutkittiin älypuhelimen pitkäaikaisesta käytöstä johtuvia pysyvämpiä vaikutuksia. Älypuhelimen pitkäaikainen käyttö vaikutti negatiivisesti numeroiden prosessointiin, mutta sillä ei löydetty pitkäaikaisvaikutusta lyhytkestoiseen muistiin, tarkkaavaisuuteen, kriittiseen ajatteluun tai sosiaaliseen ongelmanratkaisuun. Älypuhelimen tavanomaisen käytön vaikutuksista on alustavia löydöksiä, mutta nykyisen tutkimustiedon valossa on liian aikaista tehdä vahvoja johtopäätöksiä vaikutussuhteista. Älypuhelimen käyttö sekä sen aiheuttamat hälytykset häiritsevät ylläpidettyä tarkkaavaisuuttaa sekä muita kognitiivisia prosesseja. Vaikuttaisi myös siltä, että älypuhelimen pelkkä läsnäolo kuluttaa näihin prosesseihin tarvittavaa kapasiteettia, heikentäen niiden suorituskykyä sekä palautumista.
  • Bergman, Vilma-Reetta (2021)
    Elinympäristömme on ilmastokriisin ja kaupungistumisen myötä jatkuvassa muutoksessa, jonka vuoksi ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen toimintaan on tärkeää ymmärtää. Tämän katsauksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia luonnollisilla ympäristöillä on ihmisten kognitioon urbaaniin tai rakennettuun ympäristöön verrattuna. Lisäksi pohditaan mahdollisia vaikuttavia tekijöitä kokoamalla ja tarkastelemalla ilmiötä selittäviä teorioita, erityisesti tarkkaavaisuuden palautumisteoriaa ja stressinvähentymisteoriaa, sekä tarkastellaan nykyisen tutkimuksen painopisteitä, rajoitteita ja mahdollisia tulevaisuuden tutkimuksen suuntia. Katsauksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua Google Scholar -hakupalvelusta. Mukaan valikoitui kahdeksan tutkimusta, joissa tutkittiin luonnon vaikutusta ihmisen kognitioon digit span -testien avulla. Kontakti luontoympäristöön täytyi tapahtua aktuaalisesti eikä virtuaalisten kanavien kautta. Tutkittavien tuli olla täysi-ikäisiä, eikä heillä saanut olla mielenterveyden häiriöitä. Pois jätettiin myös ainoastaan ikääntyneitä käsittelevät tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksien tulosten perusteella voidaan osoittaa, että luonnollisilla ympäristöillä on ihmisten kognitiivista toimintaa tukevia vaikutuksia. Lisäksi mieliala raportoitiin paremmaksi luontoympäristövierailujen jälkeen, ja luontoympäristöt myös koettiin palauttavammaksi kuin urbaanit tai rakennetut ympäristöt. Tuloksista löytyy tukea tarkkaavaisuuden palautumisteorialle, jonka mukaan luonnon positiivinen vaikutus kognitioon saattaa olla seurausta luonnollisten ympäristöjen piirteistä, jotka mahdollistavat suunnatun tarkkaavaisuuden prosessien palautumisen. Mielialan ja kognitiivisten kykyjen yhteys taas ei tutkimusten perusteella ole aivan suoraviivainen, mikä ei ole täysin toisen suuren selittävän teorian, stressinvähentymisteorian, mukaista. Jatkotutkimuksia varten olisi hyödyllistä kehittää jokin objektiivinen keino määritellä ympäristön luonnollisuus, jolloin tutkimuksien vertaaminen keskenään olisi helpompaa. Lisäksi jatkossa olisi tärkeää kontrolloida myös muita tekijöitä, kuten kulttuurin ja ympäristössä vietetyn ajan vaikutusta tuloksiin. Lisätutkimustieto on erittäin tärkeää, sillä luonnon kognitiivisia kykyjä lisääviä vaikutuksia voitaisiin huomioida esimerkiksi interventiokehityksessä tai kaupunkisuunnittelussa.