Browsing by Subject "väkivalta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tavoitteet: Nuorisorikolliset ovat yhteiskunnan erityinen ryhmä, johon liittyy paljon riskitekijöitä. Nuorisorikollisilla on tavanomaista enemmän lapsuuden kaltoinkohteluhistoriaa ja tunnekylmiä piirteitä. Lapsuuden kaltoinkohtelulla on kielteisiä vaikutuksia lapsen kehitykseen ja se voi johtaa rikollisuuteen myöhemmin elämässä. Tunnekylmät nuoret eivät tunne empatiaa ja syyllisyyttä kuten muut, joten myös heillä on suuri rikollisuuden riski. Tutkimustieto näiden kahden riskitekijän keskinäisistä yhteyksistä on kuitenkin hajanaista. Tutkielman tavoitteena onkin tutkia, miten lapsuuden kaltoinkohtelun eri muodot ja tunnekylmät piirteet ovat yhteydessä toisiinsa nuorisorikollisilla. Menetelmät: Vertaisarvioitu, englanninkielinen ja alkuperäistutkimuksista koostuva tutkimuskirjallisuus haettiin helmikuussa 2024 PubMed-tietokannasta yhdistelemällä hakusanoja ”callous-unemotional traits”, ”child maltreatment”, ”juvenile delinquency”, “psychopathy”, ”criminality”, “ICU”, ”recidivism”, “aggression”, “violence”, “empathy”, and “parenting” sekä artikkelien lähdeluetteloita tarkastelemalla. Tulokset ja johtopäätökset: 10 tutkimusartikkelin perusteella lapsuuden kaltoinkohtelu voi ennustaa tunnekylmiä piirteitä nuorisorikollisilla. Varsinkin emotionaalinen laiminlyönti ennustaa tunnekylmyyttä. Eri kaltoinkohtelumuotojen yhteyksistä tunnekylmyyteen löytyi kuitenkin kulttuurillisia eroja. Yhteyttä vahvisti tunteiden puuduttaminen ja äidin matala lämpö. Yhteyden sukupuolieroja ei oltu tutkittu suoraan, mutta paljastui, että nuorisorikollispojilla on vähemmän kaltoinkohtelun kokemuksia ja enemmän tunnekylmiä piirteitä, kuin nuorisorikollistytöillä. Jatkossa olisi tärkeää tutkia sukupuolieroja tarkemmin sekä tutkimustietoa hyödyntäen kehittää rikollisuuden uusimista ehkäiseviä interventiota ja auttaa nuorisorikollisia jatkamaan rikollisuudesta vapaata elämää.
-
(2023)Psykopatia on käsitteenä vanha ja tutkimusta psykopatian ja väkivallan yhteydestä on paljon. Näiden korrelaatio on PCL-R menetelmää käyttäneissä tutkimuksissa ollut kohtuullinen, mutta kriittisemmät tutkimukset ovat huomauttaneet, ettei PCL-R:ään kuuluvat antisosiaaliset elementit välttämättä kuuluisi psykopatian kriteereihin ja ettei PCL-R välttämättä ole tarpeeksi validoitu tapa mitata psykopatiaa. Tämän lisäksi paljon tukea saaneen teorian mukaan psykopatia vaikuttaa jakautuvan primaariseen ja sekundaariseen psykopatiaan, mikä tarkoittaa, että eroja näiden kahden ryhmän yhteydellä väkivaltakäyttäytymiseen saattaa esiintyä. Täten katsauksen tavoitteena on ymmärtää psykopatian ja väkivallan välillä esiintyvää yhteyttä tutkimalla psykopatian konstruktiota ja vertailemalla PCL-R:llä saatuja tuloksia muihin psykopatiamittareihin. Kaikki tutkimukset on haettu google scholarista tai merkittävimmissä artikkeleissä käytetyistä lähteistä. Hakusanoina on käytetty mm. “psychopathy and violence”, “primary and secondary psychopathy”, “PCL-R and violence”, “PPI and violence” sekä “CAPP and violence”. Kaikki tutkituista psykopatiamittareista vaikuttivat kuitenkin olevan yhteydessä väkivaltakäyttäytymiseen, joskin yhteys oli merkittävästi kiinni menetelmien antisosiaalisista tai behavioraalista osatesteistä. PCL-R:n faktori 1 (interpersonaalisuus-affektiivisuus) ei ole tutkimuksissa lisännyt inkrementaalista validiteettia faktorille 2 väkivallan ennustamiseksi. Lisäksi, joissakin tutkimuksissa faktori 1 näytti päinvastoin heikentävän yhteyttä. Tulokset olivat PPI:n ja CAPP:n osilta samankaltaiset, mikä viittaa siihen, ettei spesifisti psykopatialle ominaiset piirteet välttämättä ole yhteydessä väkivaltakäyttäytymiseen. Koska psykopatiamittareista etenkin PCL-R on oikeudellisessa kontekstissa yleisesti käytetty väkivallanriskiarvion mittari, olisi näiden tutkimusten valossa tärkeää harkita väkivallanriskiarvioon suunnitellun HCL-20 mittarin käyttöä kyseisessä tarkoituksessa mahdollisen stigmatisoinnin ehkäisemiseksi.
Now showing items 1-2 of 2