Browsing by Subject "varhaislapsuus"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2018)Autism spectrum disorders (ASD) are developmental disorders that include abnormalities in social reciprocity and communication, with restricted and repetitive behavior and/or limited interests. Presence of the symptoms in the early childhood is essential for diagnosing the autism spectrum disorder, but recognizing those symptoms is often challenging. This is because of the heterogeneity of the symptoms in each individual, and the strong development that takes place in the first years of life, which may contain significant individual differences. The aim of this study is to investigate which are the factors that most strongly predict later diagnosis of autism spectrum disorders, and by which age those factors can be detected for the first time. Despite the many challenges considering the recognition of ASD, detecting it as early as possible would be important for interventions, because the intervention is more effective when applied as early as possible. One reason for this is the strong neural development that takes place in the early childhood. Also, because the symptoms of ASD are not separate from each other, difficulties in one domain may complicate the development of other areas, leading to accumulation effect. According to the latest research, there are many signs that may point to autism spectrum disorder in the early childhood even in the first year of life. Some examples of those signs include abnormalities in the handling of objects or the amount of the repetitive behavior. There may also be differences in the social interaction in the first year of life. In addition to diagnostic symptoms, there may be, for example, some self-regulatory problems, which together with other signs may be important for the recognition of ASD. Because there may be huge individual variation in the early signs of autism spectrum disorder, a single symptom could not reveal the disorder by itself. When trying to recognize ASD it is essential to pay attention to many different signs and whether or not those signs appear together. For example, the repetitive behavior together with the difficulties of social interaction may be alarming. The co-occurrence of multiple signs may give a reason to monitor the individual’s development more closely.
-
(2019)Incarcerated mothers of small children are a group in need of special attention. The first year of a child is thought as significantly important when the child is developing an attachment bond to their mother. During this period of time, a long lasting separation from the primary caregiver can be damaging to the child. In many countries, mothers are separated from their children during their prison sentence, but in special units, some are given the chance to live together with their child. The aim of my thesis is to examine how living in prison will affect the child, the future development of the child, and the attachment bond between the mother and the child. I will also study the effects of incarceration on the mothers' mental health and parenting. My data consists of peer-reviewed articles, searched with Google Scholar. In my data, I included studies in which the sample consisted of mothers and children living in prison, or of mothers who were separated from their small children because of their prison stay. The chosen articles used quantitative methods to measure variables related to the well-being of the children or the mothers, or the attachment between the children and the mothers. Nine studies were included, all of which were carried out in the USA or in England, and published during the years 2000-2018. In two of the studies, most of the children who were living in a mother and baby unit in prison were securely attached to their mothers. In another study, preschool-aged children who had lived in prison as babies had less depression and anxiety symptoms than the children who had been separated from their mothers as babies. In follow-up, the mothers in the first group were more likely to have the custody of their children than the mothers in the comparison group. Connections to other variables, such as maternal interaction, depression and reflective functioning were weaker: there are results that support the effectiveness of prison interventions, but also results that are against the interventions. Prison nurseries did not have a statistically significant effect on the variables in the studies, but no study that was explored here reported any negative effects to the children either. In the light of these results, alternatives for a separation should be guaranteed to as many mothers and children as possible. Research has also shown that various incarcerated mothers have a lot of mental health problems, a history of traumatic experiences and and an insecure attachment bond. More research is needed to define effective interventions and treatments targeted to this risk group.
-
(2020)Objective. Mindful parenting, which means applying the principles of mindfulness to the parent-child relationship, has received growing interest in the recent years. Cross-sectional studies have provided evidence for an association between mindful parenting and better child outcomes, a more secure attachment and the use of more positive and less negative parenting practices. In addition, mindful parenting has been shown to be associated with, for example, less parenting stress. The purpose of this literature review is to examine longitudinal studies and determine whether mindful parenting interventions, for parents of children under the age of seven, are associated with the quality of parent-child interactions, child behavior or parent well-being. Methods. Mindful parenting intervention studies for parents of children aged 0–6 years were searched in the PubMed and Scopus databases. The combination of keywords mindful* and parenting were used and the search was limited to studies published between 2015–2020. The review excluded studies that were conducted on parents of children with a developmental disorder. In addition, studies that focused on child feeding and studies conducted with parents with a substance use disorder were excluded. Seven studies were found in the databases. Results and conclusions. The studies provide initial evidence regarding the association between mindful parenting interventions, for parents of children under the age of seven, and a more positive parent-child relationship, better child behavior and higher parental well-being. This is indicated by improvement seen in, for example, parental accepting behaviour towards the child and reductions in over-reactive parenting, together with reductions in parent reported child problem behaviour and parental stress. Study limitations, like small sample sizes and lack of control groups, limit the reliability of made conclusions.
-
(2021)Valppaus on yksi tarkkaavaisuuden osa, joka on tärkeä ihmisen kyvylle käsitellä tietoa. Se on eräänlainen organismin tila tai herkkyys, joka vaihtelee sisäisten ja ulkoisten muutosten mukaan, ja joka toimii pohjana tarkkaavaisuuden kahdelle muulle osalle: valikoimiselle ja säätelylle. Valppauden toinen puoli, tooninen valppaus, voidaan nähdä yleisenä hereillä olemisen tila, joka toimii perustana jatkuvalle tarkkaavaisuudelle. Jatkuva tarkkaavaisuus aktivoituessaan säätää organismin tarkkaavaisuutta ja oppimisen kykyä tilanteen mukaan suotuisammaksi. Valppautta on varhaislapsuudessa tutkittu muun muassa lapsen tilojen ja niiden muutosten kautta, mittaamalla katseen pituutta ja sykkeen muutoksia, tutkimalla lapsen häiriöalttiutta, sekä elektroenkefalografialla. Nykytiedon mukaan valppauden mekanismit ovat lapsessa läsnä jo viimeistään kolmen kuukauden iässä, mutta ne jatkavat kehittymistään läpi varhaisen lapsuuden. Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena on luoda katsaus toonisen valppauden kehittymiseen varhaislapsuudessa. Menetelmät. Pääasiallisena tietokantana käytettiin Google scholaria, josta tehtiin kirjallisuushaku termeillä “alertness infan*”, “alertness develop*”, “vigilance infan*”, “vigilance develop*”, “attention infan*”, “attention develop*” ja “sustained attention”. Hakuehtoja rajattiin koskemaan 2000-luvulla tehtyjä tai uudempia artikkeleita. Muita lähteitä olivat erilaiset kokoavat kirjallisuuskatsaukset, joista poimittiin läheisimmin aihetta koskevia kokeellisia tutkimuksia. Mukaan sisällytettiin behavioraalisia tutkimuksia sekä tutkimuksia, jotka käyttivät valppaudelle merkittävää herätevastetta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksien perusteella hahmottuu kuva, jossa valppauden mekanismit ovat olemassa jo varhain lapsuudessa ja niiden kehitys seuraa havaittavaa rakennetta. Syntymässä lapsen tarkkaavaisuus on toonisen valppauden ensimmäisen tason, vaihtelevien uni- ja valvetilojen, määräämää, ja tämä vaihtelu tasaantuu kolmen kuukauden ikään mennessä. Kolmen kuukauden iässä lapsi kykenee saavuttamaan toonisen valppauden toisen tason, jatkuvan tarkkaavaisuuden tilan. Kuuden kuukauden iässä lapsen jatkuva tarkkaavaisuus on jo muuttunut valikoivammaksi, joka voidaan havaita monimutkaisempien ärsykkeiden suosimisena. Tämä kehitys jatkuu, ja seitsemän ja puolen kuukauden iässä lapsen jatkuva tarkkaavaisuus heikkenee toistuvien ärsykkeiden kohdalla. Yhdeksän kuukauden iässä valikoivuus on havaittavissa häiriöalttiuden muutoksena: lapset ovat nuorempiaan vähemmän häiriöalttiita uusia leluja tutkiessaan. Niin ikään puolentoista vuoden ikäisillä lapsilla yhä monimutkaisemmat ärsykkeet näyttäisivät aktivoivan jatkuvan tarkkaavaisuuden tilan herkemmin ja pidemmäksi aikaa kuin nuoremmilla.
-
(2022)Lapsen kiintymyssuhdetyylin on todettu olevan yhteydessä moniin erilaisiin riskitekijöihin mielenterveyden, sosiaalisen toimintakyvyn ja käytöksen suhteen, ja siksi yritykset parantaa kiintymyssuhdeturvallisuutta ovat perusteltuja. Kiintymyssuhdeturvallisuuteen vaikuttavia interventioita on tutkittu aiemmin, ja todettu vanhemman sensitiivisyyden ja reflektiokyvyn olevan tärkeitä tekijöitä kiintymyssuhteen laadun muodostumisessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tutkia, onko käsitys vanhemman sensitiivisyyteen ja reflektiokykyyn perustuvien interventioiden vaikuttavuudesta muuttunut uudemmilla tutkimuksilla. Oletus on, että sensitiivisyyteen ja reflektiokykyyn vaikuttavat interventiot vaikuttavat merkitsevästi lapsen kiintymyssuhteeseen varhaislapsuudessa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua OvidMedline- ja Scopus- tietokannoista. Yli kymmenen vuotta vanhoja meta-analyyseja ei tarkasteltu, eikä mukaan otettu analyyseja, jotka käsittelivät rajattua joukkoa, kuten esimerkiksi adoptoituja lapsia tai jonkin riskiryhmän äitejä, kuten esimerkiksi päihdeongelmasta kärsiviä äitejä. Mukaan valikoitui kolme meta-analyysia vuosilta 2015–2017, jotka pitivät sisällään yhteensä 74 interventiotutkimusta. Ne kaikki tutkivat sitä, miten lapsen kiintymyssuhdeturvallisuus parantuu vaikuttamalla vanhemman sensitiivisyyteen, reflektiokykyyn tai molempiin. Tämän katsauksen tulokset osoittivat, että vanhemman sensitiivisyyteen ja reflektiokykyyn vaikuttavat interventiot vaikuttavat merkitsevästi lapsen kiintymyssuhdeturvallisuuteen. Tutkimuskirjallisuus viimeisten vuosien ajalta toistaa tuloksia, joita saatiin jo 20 vuotta sitten. Tutkijoilla näyttää olevan vahva yhteisymmärrys siitä, että vanhemman sensitiivisyys ja reflektiokyky ovat tärkeitä tekijöitä lapsen kiintymyssuhdeturvallisuuden kannalta. Käsitteiden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia interventioihin vaikuttavia tekijöitä, kuten kestoa ja ikää, olisi syytä tutkia tarkemmin, sillä siitä voidaan saada arvokasta tietoa interventioiden tuloksellisuudesta. Kiintymyssuhdeturvallisuuteen vaikuttavilla interventioilla voidaan vaikuttaa ihmisen psykologiseen, sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin pitkälle aikuisuuteen asti.
-
(2021)A child with disorganized attachment behaves inconsistently in the strange situation procedure, and behavior typically includes disruptions of interaction. Because of phenotypical similarity, among others, it has been theorized that disorganized attachment would predict later dissociative symptomatology. The study aims to examine empirical studies concerning longitudinal associations between disorganized attachment in early childhood and later dissociative symptomatology. Literature on the subject was retrieved from the PubMed, Ovid-Medline and Google Scholar databases. Additionally, some articles were chosen from the references of the articles found in these databases and from similar articles that the websites suggested. This study includes five prospective longitudinal studies that examined the connections between disorganized attachment in early childhood and later dissociative symptomatology. In these studies, the participants were followed from early childhood to adolescence or young adulthood. The results were mixed: disorganized attachment was linked to later dissociative symptomatology only in some of the studies. Instead, other factors of the quality of early care, such as disruptions in parent-child interaction, proved to be more strongly linked to later dissociative symptomatology. When concerning later dissociative symptomatology, it’s possible that disorganized attachment is a potential but not a necessary concomitant of deficits in the quality of early care. However, interpretation of the study results was complicated by several methodological issues, such as lack the representativity in the samples and the variation in measures used to assess dissociative symptomatology. In the future, more research is needed to assess whether disorganized attachment is an independently linked to later dissociative symptomatology or only a possible concomitant of other challenges in the rearing environment.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia varhaislapsuuden syömishäiriöiden ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen välistä yhteyttä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vuorovaikutuksellisilla tekijöillä voi olla suuri merkitys varhaislapsuudessa ilmenevän syömishäiriöoireilun suhteen. Syömishäiriöoireilu varhaislapsuudessa on monipuolista, mutta monet diagnoosiluokitukset eivät kuitenkaan tunnista varhaislapsuuden syömishäiriöiden alatyyppejä. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuudesta etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita olivat 1. Millainen on vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde, kun lapsella on syömishäiriöoireilua tai syömishäiriö varhaislapsuudessa? 2. Miten mahdolliset vuorovaikutusongelmat heijastuvat ruokailutilanteisiin? Tutkimusartikkeleita haettiin PubMed-, Scopus- ja Cinahl-tietokannoista käyttäen hakulauseketta (parent-child relations OR parent child interaction OR mother child relation) AND (feeding disorder OR eating disorder OR feeding disorder of reciprocity) AND (early childhhood). Lopulliseksi aineistoksi valikoitui kuusi tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2020. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällysanalyysin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa havaittiin merkittävä ero vuorovaikutuksen laadussa perheissä sen mukaan, oliko perheessä lapsella syömishäiriöoireilua vai ei. Eroja havaittiin myös eri varhaislapsuuden syömishäiriön alatyyppejä sairastavien lasten perheiden välillä. Vuorovaikutuksessa vanhemman ja lapsen välillä havaittiin ongelmia ja haasteita, jotka vaikuttivat ruokailutilanteiden lisäksi muuhunkin lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen haasteet yhdistettynä syömishäiriöoireiluun lisäsivät ongelmia aiheuttavien keinojen käyttämistä ruokailutilanteissa. Tulokset vahvistavat aiempaa kirjallisuutta siitä, kuinka varhaislapsuudessa ilmenevien syömishäiriöiden ja syömishäiriöoireilun sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen välillä on yhteys. Lisäksi voidaan todeta, että varhaislapsuuden syömishäiriöiden eri alatyyppien tunteminen on erittäin tärkeää, jotta perheille osataan tarjota oikeanlaista apua.
Now showing items 1-7 of 7