Browsing by Subject "vuorovaikutus"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2019)Objectives. Online communication has become central for adolescents’ everyday lives during the last two decades. Because friendships are vital for psychosocial development in adolescence, it is important to know how online communication affects adolescents’ friendships. The topic has been researched via four hypotheses. The Displacement hypothesis suggests that online communication is harmful for real-life friendships, whereas the Stimulation hypothesis claims that the internet is a useful environment to maintain real-life friendships. The Rich Get Richer hypothesis suggests that people who already have good existing friendships, will benefit most from online communication. The Social Compensation hypothesis suggests that internet gives possibility for socially inhibited people to make friends. Methods. Articles were searched with terms adolescent + online communication + friendship and adolescent + online communication + well-being. The topic narrowed down to 10-20-year-old adolescents and their friendships. Online communication was defined primarily as instant messaging but also some research that included other ways of online communication in addition to instant messaging were included. Results and Conclusions. The research so far has shown support mostly to the Stimulation and the Rich Get Richer hypothesis, but also some support to the Social Compensation hypothesis. Online communication increased the quality of existing friendships and these effects were stronger among social adolescents compared to socially inhibited adolescents. Socially anxious and lonely adolescents seem to find online communication easier to approach than face-to-face communication. Moreover, the online communication might increase self-esteem for lonely adolescents, which in part can make it easier to form real-life friendships. These results are important to be considered when attempting to help socially inhibited adolescents, but research should also consider the findings that these adolescents might also compensate face-to-face communication with online communication. The research overall has limitations, since most of the studies are cross-sectional and measurements rely on self-evaluation. Also, the trends of online communication devices are changing constantly, and the research has not had a unified measure for online communication. In future studies, it would be important to pay more attention to the definition of online communication, and to consider the effects of communication via mobile phone and the emerging popularity of more visually oriented online communication devices.
-
(2021)Tavoitteet. Autismikirjon oireisiin kuuluvat vaikeudet sosiaalisessa kommunikaatiossa ja kanssakäymisessä, mikä aiheuttaa haasteita läpi autismikirjolle kuuluvien henkilöi-den koko elämän. Eläinavusteisten interventioiden on todettu vaikuttavan positiivises-ti kommunikaatioon ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joten niistä voisi olla hyötyä autismikirjon kuntoutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä ta-voin koiria voidaan hyödyntää autismikirjon puheterapeuttisessa kuntoutuksessa ja millainen rooli koiralla interventiossa on. Lisäksi pyritään selvittämään, millaisia vaiku-tuksia koira-avusteisella interventiolla on autismikirjoon kuuluvien henkilöiden sosiaa-lisiin ja kielellisiin taitoihin. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku tehtiin helmikuussa 2021 Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista. Haku-lauseke oli (autis* OR asd OR asperger) AND (animal-assisted OR dog-assisted OR animal* OR dog* OR canine*) AND (therap* OR intervention* OR program* OR activit*) AND (speech* OR communication* OR social* OR reading* OR interaction*) AND (assist* W/2 therap*). Tutkielmaan valittavien artikkelien tuli vastata tutkimus-kysymyksiin ja olla vertaisarvioituja, englanninkielisiä alkuperäistutkimuksia vuosilta 2016–2021. Lopullinen aineisto koostui kuudesta artikkelista, joita analysoitiin laadul-lisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella koiran rooli au-tismikirjoa kuntouttavassa interventiossa voi vaihdella. Koira voi toimia vuorovaiku-tuskumppanina vapaassa vuorovaikutustilanteessa tai sen kanssa voidaan tehdä erilaisia ohjattuja harjoituksia. Lisäksi havaittiin, että koira-avusteisesta interventiosta on hyötyä autismikirjolle kuuluvien henkilöiden sosiaalisten, kommunikatiivisten ja kie-lellisten taitojen kuntoutuksessa. Vahvinta näyttöä saatiin liittyen sosiaalisen kommu-nikaation lisääntymiseen.
-
(2020)Tavoitteet. Kuulovammat voidaan nähdä puheen ja kielen kehityksen riskitekijänä, sillä toimivaa kuuloaistia tarvitaan puhekielen omaksumiseen. Kuulovammat voidaan nähdä myös riskitekijänä toimivan vuorovaikutussuhteen luomisessa. Kuulovamman huomioon ottaminen sekä tämän puuttuvan aistin oikeanlainen kompensoiminen vuorovaikutustilanteissa voi olla hyvinkin haastavaa kuuleville vanhemmille. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää mitkä ovat ne vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen osatekijät, jotka ovat yhteydessä kielellisiin taitoihin kuulovammaisilla lapsilla ja mikä on yhteyden suunta. Tutkielmassa tarkasteltiin myös kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen eroja sekä yritettiin löytää keinoja kuulovammaisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistohaku suoritettiin tietokanoissa, jotka sisältävät tieteellisiä julkaisuja. Hakusanoina käytettiin: parent-child, interaction/relation, maternal sensitivity, hearing, loss/impair, launguage, ability/development. Hakulausekkeeksi muodostui: ((parent-child AND (interaction OR relation) OR maternal sensiti-vity) AND ((hearing AND (loss OR impair*)) AND (language AND (ability OR development OR skills)). Lopulliseen aineistoon valikoitui kuusi tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin kuulovammaisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen yhteyksiä kielenkehitykseen, kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten ja heidän vanhempiensa välisen vuorovaikutuksen eroja sekä keinoja, joilla voisi tukea kuulovammaisen lapsen ja hänen vanhempansa välistä vuorovaikutusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman päätulokset olivat: kuulovammaisten lasten ja heidän vanhempiensa välinen hyvä vuorovaikutus oli yhteydessä hyviin kielellisiin taitoihin. Nuorilla (29-45 kk ikäisillä) kuulovammaisilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan jaetun tarkkaavuuden tilanteet olivat lyhyempiä ja niitä oli myös määrällisesti vähemmän verrattuna normaalikuuloisiin lapsiin ja heidän vanhempiinsa. Kuulovammaisten lasten vanhemmat myös vastasivat enemmän multimodaaliseen eli useamman kuin yhden kommunikaatiokeinon avulla tapahtuvaan kuin vain yhden kommunikaatiokeinon avulla tapahtuvaan kommunikointiyritykseen. Normaalikuuloisten lasten vanhemmat vastasivat yhtä herkästi kumpaankin kommunikointiyritykseen. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että kuulovammaisen lapsen ja hänen vanhempansa välisellä vuorovaikutuksella on yhteys lapsen kielenkehitykseen. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta voitaisiin varmistua yhteyksien vaikuttavuudesta.
-
(2019)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteyttä. Tutkielmassa käsitellään, miten mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteys näkyy eri osa-alueilla niin mielen teoriassa kuin kielellisissä taidoissa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten mielen teorian kehitystä voidaan tukea. Aiemmassa kirjallisuudessa mielen teorian ja kielellisten taitojen on havaittu liittyvän toisiinsa erityisesti varhaislapsuudenaikaisessa kehityksessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet myös, että sosiaalinen ympäristö ja lapsen kognitiivisten taitojen kehitys ovat yhteydessä mielen teorian kehitykseen. Menetelmät. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin systemaattisen tiedonhaun menetelmillä, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Aineistonkeruun jälkeen hakutuloksena saatuja artikkeleita tarkasteltiin laadullisesti tutkimuskysymyksien kautta. Aineistosta saatuja tutkimustuloksia vertailtiin, ja niistä tehtiin yhteenveto. Lopuksi saatuja tuloksia pohdittiin suhteessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin, aiempaan kirjallisuuteen sekä niiden laajempaan tieteelliseen ja logopedian alan kliiniseen merkitykseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella havaitaan kaksi tutkimuskysymyksiin vastaavaa päätulosta; 1. Mielen teoria ja kielelliset taidot liittyivät tuloksissa toi-siinsa lapsen kehityksessä 10,5 kk–11v iässä 2. Mielen teorian kehitykseen voitiin vaikuttaa positiivisesti kognitiivisten ja vuorovaikutuksellisten tekijöiden välityksellä. Mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteys esiintyi tuloksissa sanaston, kieliopin ja pragmatiikan alueilla. Jatkossa tulee erityisesti selvittää mielen teorian ja kielellisten taitojen yhteyttä vanhemmilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla.
-
(2019)The aim of this study was to find out how the interaction between visually impaired parents and their sighted children has been studied and what differences have been observed between these children and sighted children of sighted parents. Methods. The research method was an integrative review. A qualitative analysis of the content was used to process the material. Results. Interaction between sighted children and their visually impaired parents has been studied by interviewing, observing, calculating child interaction behaviors, following the child's and adult's eyesight, using eye movement tests and standardized tests.
-
(2020)Tavoitteet. Noin neljännekselle autistisista henkilöistä kehittyy vain heikot kielelliset taidot tai ei lainkaan toimivaa kieltä. Tällöin vuorovaikutuksen tukemisessa tarvitaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. PECS-menetelmä on yksi käytetyimmistä menetelmistä autististen lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutuksessa. Aiempien tutkimusten perusteella PECS-kuntoutuksella on positiivisia vaikutuksia vuorovaikutustaitojen kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten PECS-menetelmää käytetään autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutuksessa, mitkä taidot kehittyvät ja kuinka vaikuttavaa kuntoutus on. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistonhaku suoritettiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoissa. Hakulauseke muodostettiin hakusanojen autism (autismi), picture exchange (kuvanvaihto), PECS sekä communication (viestintä) avulla. Aineistoksi valikoitui kuusi englanninkielistä, vertaisarvioitua artikkelia. Aineiston analysoinnissa sovellettiin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Monet autististen lasten vuorovaikutustaidot, kuten aloitteiden tekeminen, kommunikaation vastavuoroisuus ja jaettuun tarkkaavuuteen liittyminen, kehittyivät PECS-kuntoutuksen myötä. Lasten sosiokommunikatiiviset taidot ennen kuntoutuksen alkamista olivat yhteydessä PECS-intervention vaikuttavuuteen. Lyhyelläkin PECS-kuntoutusjaksolla voidaan edistää autististen lasten vuorovaikutustaitoja. PECS-harjoittelu myös tukee vuorovaikutustaitojen yleistymistä eri kommunikaatiotilanteisiin.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia varhaislapsuuden syömishäiriöiden ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen välistä yhteyttä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vuorovaikutuksellisilla tekijöillä voi olla suuri merkitys varhaislapsuudessa ilmenevän syömishäiriöoireilun suhteen. Syömishäiriöoireilu varhaislapsuudessa on monipuolista, mutta monet diagnoosiluokitukset eivät kuitenkaan tunnista varhaislapsuuden syömishäiriöiden alatyyppejä. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuudesta etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, joita olivat 1. Millainen on vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde, kun lapsella on syömishäiriöoireilua tai syömishäiriö varhaislapsuudessa? 2. Miten mahdolliset vuorovaikutusongelmat heijastuvat ruokailutilanteisiin? Tutkimusartikkeleita haettiin PubMed-, Scopus- ja Cinahl-tietokannoista käyttäen hakulauseketta (parent-child relations OR parent child interaction OR mother child relation) AND (feeding disorder OR eating disorder OR feeding disorder of reciprocity) AND (early childhhood). Lopulliseksi aineistoksi valikoitui kuusi tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2020. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällysanalyysin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa havaittiin merkittävä ero vuorovaikutuksen laadussa perheissä sen mukaan, oliko perheessä lapsella syömishäiriöoireilua vai ei. Eroja havaittiin myös eri varhaislapsuuden syömishäiriön alatyyppejä sairastavien lasten perheiden välillä. Vuorovaikutuksessa vanhemman ja lapsen välillä havaittiin ongelmia ja haasteita, jotka vaikuttivat ruokailutilanteiden lisäksi muuhunkin lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen haasteet yhdistettynä syömishäiriöoireiluun lisäsivät ongelmia aiheuttavien keinojen käyttämistä ruokailutilanteissa. Tulokset vahvistavat aiempaa kirjallisuutta siitä, kuinka varhaislapsuudessa ilmenevien syömishäiriöiden ja syömishäiriöoireilun sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen välillä on yhteys. Lisäksi voidaan todeta, että varhaislapsuuden syömishäiriöiden eri alatyyppien tunteminen on erittäin tärkeää, jotta perheille osataan tarjota oikeanlaista apua.
-
(2020)Preterm birth increases risks for developmental delays, behavioral problems and challenges in social relationships. In addition to the risks related to prematurity, preterm birth is often very stressful and may affect parents’ ability to form a relationship with their newborn baby. The relationship and attachment between a child and their parent is an essential part of the child’s development and may also be crucial for their future well-being. Due to the importance of parent-child interaction for future development of the child and how the stress of giving birth preterm may hinder parental responsiveness, it would be important to support and secure the development of attachment between the preterm baby and their parent. One suggested way of support is through music intervention. Music interventions have been noted to have positive affections to preterm infant’s physical condition and relaxation, as well as to the parents’ well-being by lowering their stress levels and anxiety. Interventions for preterm infants have focused mostly on mother-child relationship even though it is known that both parents, often being a mother and a father, create their own roles as parents. Because of the different roles, parents also affect the child’s development slightly differently. As a result, there is a need for more research on the father-child relationship and its role in child development. In this bachelor’s thesis, I investigate if supporting the interaction between preterm infant and their father with music intervention could promote the child’s development. I searched relevant studies for the literature review from database OvidMedline and I used the following terms: preterm birth AND music therapy, preterm infants’ development, low or very low birthweight infants’ development, music-therapy, preterm birth AND fathers, fathering, parenting AND development, music-therapy AND development. In addition, I hand-searched reference lists from music therapy reviews. Only few studies reported long-term outcomes of music interventions on preterm infants. Nevertheless, there seems to be limited evidence that music intervention could enhance the interaction and relationship between preterm infant and their parent, which could also promote infant’s development. The beneficial effects were proposed to arise from enhanced reciprocal interaction between a child and their parent or from promoting parents’ well-being and giving them more resources to form a better relationship and interaction with their child. However, more research is required on short-term and long-term outcomes of music interventions for preterm infants and their parents, especially on interventions including fathers.
Now showing items 1-8 of 8