Browsing by Title

Tietokonegrafiikan eri renderointimenetelmien avulla on mahdollista luoda digitaalisia kuvia kuvitteellisista tiloista. Näin luotuja kuvia, renderointeja (engl. renders) käytetään viihdeteollisuudessa tietokonepeleissä ja elokuvissa luomaan kuvitteellisia maailmoja, ja perinteisessä teollisuudessa tuottamaan erilaisia havainnekuvia. Jotta kuvat tuottavat mahdollisimman realistisen näkymän mallinnettavasta tilanteesta, täytyy kuvitteellisen tilan valaistus ja sen vaikutukset kuvata mahdollisimman tarkasti kuvaa luodessa. Erilaiset renderointimenetelmät tuottavat erilaisia tuloksia ja soveltuvat näin ollen erilaisiin käyttötarkoituksiin. Radiositeettimenetelmä soveltuu erityisesti diffuusien (engl. diffuse) heijastuksien mallintamiseen, eli kuvaamaan valon heijastumista mattapintaisista elementeistä. Radiositeettimenetelmä on niin kutsuttu globaali valaistusmenetelmä, sillä se voidaan laskea kuvitteelliselle tilalle riippumatta katselukulmasta. Globaalit valaistusmenetelmät huomioivat niin kaikki tilaan valoa tuottavat elementit kuin myös elementeistä toisiin heijastuvan valon. Koska jokaisen elementin valaistus riippuu muiden elementtien valaistuksesta, valaistusta ei voida laskea kullekin elementille erikseen, vaan se täytyy ratkaista kaikille elementille samanaikaisesti. Radiositeettimenetelmän keskeisessä osassa on matriisiyhtälö, jonka ratkaisemalla saadaan valaistusta kuvaavat arvot. Matriisiyhtälön ratkaiseminen on verrattain raskas operaatio, mutta ratkaisua voidaan nopeuttaa erilaisin keinoin. Tämä kandidaatintyö esittelee radiositeettimenetelmän matemaattiset perusteet ja tutkii menetelmän joitakin ratkaisua nopeuttavia menetelmiä.

This thesis is an exploration of food delivery couriers’ everyday experiences, practices and sensemaking processes through a posthumanist and sociomaterial approach that highlights the idea that technology and society are mutually shaping one another, and that considers the agency of non-human entities such as algorithms, transcendental. Moreover, by adopting a sociomaterial perspective, we can have a better understanding of how social and technological systems, as well as human and non-human beings, are interrelated, how they shape, and are shaped by one another. This work’s aims are threefold: First, it explores couriers’ experiences at work and describes their daily practices in order to understand the enactment of agency from a sociomaterial and post-humanist philosophical tradition. Second, it explores the material implications of algorithmic management in couriers’ lives, and finally, it explores the way couriers perform their work in context, both through the tethered geographical elements of the city, and amidst the platform’s multiple entanglements and spatiotemporal arrangements. The research design of this thesis has a strong qualitative research methodology, including methods such as walk-along interviews, semi-structured interviews, ethnographic reporting techniques, and the author’s 3-month work experience as a food delivery courier. The findings of this work suggest that we should acknowledge the platform as a constant becoming entity where couriers’ sensemaking processes are produced at the intersection of their experience of the city and their relationship with the managing algorithms of the platform. A performative sociomaterial practice that constantly produces knowledge that is used by couriers to negotiate their participation in the platform. This thesis expands previous understandings of digital workers’ experiences of algorithmic management by incorporating a sociomaterial and performative approach in the analysis of couriers’ sensemaking processes. Furthermore, by considering the relationships and interactions between human and nonhuman agencies in the food delivery platform industry, this work contributes not only to the understanding of agency within digital platforms but also to a broader understanding of agency in our increasingly digitally mediated societies.