Browsing by Subject "ilmastonmuutos"
Now showing items 21-25 of 25
-
(2019)Ilmastonmuutos on yksi suurimmista eliöiden runsauteen vaikuttavista tekijöistä. Keskilämpötilat nousevat pohjoisella pallonpuoliskolla etenkin talvella, mikä vaikuttaa talvehtiviin lintuyhteisöihin. Osa lajeista hyötyy lämpenemisestä ja osalle siitä on haittaa. Lauhtuvista talvista hyötyvät esimerkiksi eteläiset, lämpöä suosivat lajit, jotka leviävät pohjoista kohti. Pohjoiset lintulajit joutuvat taas vetäytymään pohjoiseen vähentyvistä elinalueista johtuen. Kylmien alueiden linnuilta voi loppua elintila, sillä ne eivät voi vetäytyä loputtomasti. Euroopassa esimerkiksi Jäämeri rajoittaa monien lajien leviämistä enää pohjoisemmaksi. Suomessa on talvella huomattavasti vähemmän lintuja kuin kesällä, sillä suurin osa linnuistamme muuttaa pois talveksi. Tämä saattaa tulevaisuudessa muuttua, mikäli talvet muuttuvat leudommiksi. Osa muuttajista voi viivytellä mahdolli-simman pitkään ennen muutolle lähtöä ja osa saattaa jäädä jopa yrittämään talvehtimista. Tästä seuraa, että lintuyhtei-söt voivat muuttua enemmän lämpöä suosiviksi, jolloin yhteisöjä dominoivat eteläiset, lämpöä suosivat lajit. Talvisia lintuyhteisöjen muutoksia voidaan tutkia esimerkiksi talvilintulaskentojen avulla, joita Suomessa on tehty vapaaehtoisten toimesta jo noin 60 vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa selvitin runsastuvatko eteläiset lämpöä suosivat lajit suhteessa pohjoisiin, kylmää sietäviin lajeihin Suomessa. Tutkimukseni aineistona olivat talvilintulaskennat koko Suomen alueelta alkaen talvesta 1956/1957 talveen 2014/2015. Aineisto sisältää yhteensä 609 laskentareittiä, joista jokaista reittiä oli laskettu vähintään 15 kertaa. Lisäksi selvitin, voidaanko joulukuun muuttuvilla koko Suomen keskilämpötiloilla selittää talvisten lintuyhteisöjen muutoksia. Keskilämpötilat olivat saatavilla vuodesta 1961. Suomen talviset lintuyhteisöt ovat muuttuneet enemmän lämpöä suosiviksi. Muutoksen voi aiheuttaa esimerkiksi muutaman eteläisen lajin yksilömäärien runsastuminen tai kylmää suosivien lajien katoaminen alueelta. Joulukuun nousevat keskilämpötilat selittivät puolestaan yhteisöjen muuttumista vuositasolla. Tulokset voivat tarkoittaa sitä, että leudon-tuvat alkutalvet tulevat muuttamaan lintuyhteisöjä myös jatkossa. Tutkimukseni osoitti, että lintuyhteisöt muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä. Pohjoisille leveyksille jää yhä enemmän talvehtivia lajeja ja pohjoisen lajirikkaus saattaa jopa nousta. Koska ilmastonmuutos vaikuttaa lintuihin, on erittäin todennäköistä, että se vaikuttaa myös muihin eliöyhteisöihin. Linnut reagoivat ympäristön muutoksiin erittäin nopeasti, joten niiden avulla on mahdollista havaita muutoksia lyhyellä aikajänteellä. Suomalaiset lintulaskenta-aineistot ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin kattavat. Ne sisältävät arvokasta tietoa lintujen määristä, joten niitä on tärkeää hyödyntää tutkimuksessa myös tulevaisuudessa. Lisäksi on tärkeää tutkia ilmastonmuu-toksen ja elinympäristöjen muutosten yhteisvaikutusta lintuyhteisöihin, sillä nämä kaksi tekijää voivat vaikuttaa merkittävästi lajien kannankehityksiin.
-
(2018)Metsällä on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa niin historiallisesti, taloudellisesti kuin kulttuurillisestikin. Metsällä on myös merkittävä rooli maapallon hiilen kierrossa, mikä tekee metsien hoidosta ja metsätaloudesta keskeisiä kysymyksiä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Kesällä 2017 Suomessa käytiin laaja julkinen keskustelu Euroopan parlamentin tulevasta metsien käyttöä säätelevästä LULUCF-päätöksestä. Keskustelu tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tutkia metsien, ilmastonmuutoksen ja suomalaisuuden suhdetta. Heinäkuussa 2017 Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta teki ehdotuksen maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (ns. LULUCF-sektori) aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin. Esitys pohjasi komission aiempaa esitykseen ja sen tavoitteena oli panna täytäntöön Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset velvoitteet hiilinielujen kasvattamisesta. Esitys koettiin Suomen metsäteollisuuden ja Suomen hallituksen parissa kohtelevan Suomen metsäsektoria epäoikeudenmukaisesti, sillä se uhkasi rajoittaa hallituksen tavoitetta lisätä metsähakkuita merkittävästi. Ympäristöjärjestöt sekä monet metsä- ja ilmastotutkijat kritisoivat tätä hallituksen tavoitetta voimakkaasti. Tämän tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysin avulla selvittää, millaisia puhetapoja Euroopan parlamentin hiilinielupäätöksenteosta tehdyssä uutisoinnissa esiintyi kesän 2017 aikana. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat eri toimijoiden valitsemat diskursiiviset strategiat ja kuinka valittujen puhetapojen avulla rakennettiin tukea omalle näkemykselle – pyrittiin oman puhetavan hegemonisointiin. Parlamentin hiilinielupäätöksentekoa käsittelevien uutisten diskurssianalyyttinen tarkastelu nostaa esiin kaksi valta-aseman saavuttanutta diskurssia. Käytän näistä hegemonisoituneista diskursseista nimiä metsäisen taistelun diskurssi ja eettisen metsätalouden diskurssi. Molemmissa diskursseissa Suomen hallituksen tavoite kasvattaa hakkuita näyttäytyi positiivisena. Tutkimusajanjakso ajoittui keskelle Suomen satavuotisjuhlavuotta. Tämän voidaan katsoa vaikuttaneen yhteiskunnalliseen keskusteluun helpottaen isänmaallisuutta korostavien diskurssien rakentamista. Molemmat hegemonisen aseman saavuttaneista diskursseista perustuivat isänmaallisuutta ja suomalaisia hyveitä painottavaan retoriikkaan. Tutkimus nosti esiin myös kaksi hakkuiden kasvattamiseen kriittisesti suhtautuvaa diskurssia. Ne eivät kuitenkaan saavuttaneet hegemonista valta-asemaa, eivätkä juuri kyenneet uhkaamaan valtadiskursseja. Näistä ei-hegemonisista diskursseista käytetään tässä tutkimuksessa nimiä ilmastokiireen diskurssi ja kansallisen itsekkyyden diskurssi. Molemmat nojaavat hegemonisia diskursseja vahvemmin tutkijoiden auktoriteettiin asiantuntijoina ja abstraktille tasolle jääneeseen argumentointiin ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kiireellisyydestä. Näin ympäristönsuojelijoiden argumentaatio ei onnistunut vetoamaan suomalaisten tuntemuksiin yhtä voimakkaasti kuin hakkuiden kasvattamista tukevien toimijoiden retoriikka. Metsäteollisuuden etujärjestöt käyttävät merkittävää taloudellista ja poliittista valtaa Suomessa. Ympäristöjärjestöillä ja tutkijoilla ei ole käytössään vastaavaa valtaa. Tutkimuksen pohjalta tämä ei kuitenkaan täysin selitä sitä, että ympäristönsuojelijat eivät onnistuneet rakentamaan diskurssia, joka olisi pystynyt haastamaan metsähakkuiden kasvattamista tukevien diskurssien hegemonisoitumisen.
-
(2020)Global surface temperature is increasing at an alarming rate. Local populations can cope with the change, if they have adaptive potential to face the new thermal regime. Hybridization with a closely related lineage is one potential source of adaptive genetic variability. My thesis aimed to investigate thermal adaptation by looking into thermal tolerance differences between two mound-building wood ants Formica polyctena and Formica aquilonia and their hybrids. The two parental species have distinct distributions: F. aquilonia can be found in Northern Europe while F. polyctena is distributed from Central Europe to Fennoscandia. The samples for this thesis were collected from a relatively small area in southern Finland and Åland Islands. Aim of my thesis was to clarify whether the two parental species have distinct thermal tolerances, which would reflect the differences in their distributions. I also tested whether hybrid individuals have wider thermal limits since they have alleles from both northern and southern parental species and could therefore show adaptive potential. I tested thermal tolerance differences with two temperature assays: heat-knockdown resistance and chill-coma recovery. I hypothesized that F. aquilonia would express more cold-tolerant thermal limits whereas F. polyctena would express more heat-tolerant limits. My results showed that the parental species differed in their thermal tolerance and expressed thermal limits which reflected their distribution. These results support the thermal adaptation hypothesis: parental species expressed thermal limits that reflected the thermal environment in their native habitat. The results also showed that hybrids could not combine the thermal tolerance of both parental species as they did not have wider thermal tolerance than parental species. Intriguingly, dry weight had a significant role in thermal tolerance, bigger ants coping better with higher temperatures. These results contribute to building up knowledge on the outcomes of hybridization and the potential that species possess in coping with the environmental change. Wood ants are keystone species in boreal forests and the findings of my thesis shed a light on the changes in population dynamics for these species in the face of global climate change.
-
(2020)Tämän tutkielman aiheena ovat suomalaisten nuorten ajatukset tulevaisuudesta, koskien erityisesti ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien aiheuttamia uhkia ja niistä selviytymistä. Tutkielmassa tarkasteltiin 16–18-vuotiaiden eteläsuomalaisten lukio-opiskelijoiden tulevaisuuskuvia, joiden ymmärrettiin heijastelevan tulevaisuutta koskevia laajempia yhteiskunnallisia diskursseja. Tavoitteena oli selvittää osallistujien tulevaisuuskuvien sisältöä sekä analysoida niiden taustalla vaikuttavia ajatusmalleja. Tutkielman aineisto koostui 50:stä oppituntien aikana tehtävänannon mukaisesti kirjoitetusta tekstistä, joiden aiheena olivat seuraavan 80 vuoden tapahtumat. Tehtävänannon muoto ymmärrettiin tarinantäydennystehtävän (story-completion task) sovellukseksi. Aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin keinoin, minkä jälkeen muodostettiin aineistossa esiintyviä tyypillisiä kertomusrakenteita kuvaavia tyyppikertomuksia. Tutkimustulosten mukaan nuorten tulevaisuuskuvat vastasivat monella tavalla aiempien tutkimusten tuloksia. Tulevaisuuskuvat olivat sisällöltään monipuolisia, mutta samaan aikaan monilta piirteiltään kaavamaisia. Kirjoitelmien merkittävimpiä aiheita olivat tieteellis-teknologinen kehitys sekä erilaiset kriisit ja ongelmat, kuten sota ja ympäristöongelmat, jotka kuvattiin pääasiallisesti ilmastonmuutoksen kautta. Tutkielmassa todettiin nykyisyyden ongelmia heijastelevien tulevaisuuden ongelmien liittyvän kirjoitelmissa voimattomuuden tunteisiin. Aineiston tulkinnan perusteella nuorten tulevaisuuskuvissa on huolen lisäksi toivoa, mutta toivon lähteenä toimivat ilmiötkin viittasivat laajalti yksilön vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. Lisäksi todettiin tarinantäydennystehtävän soveltuvan tulevaisuuskuvia käsittelevän aineiston keräämiseen ja olevan tarvittaessa menetelmäkirjallisuudessa esitettyjä määritelmiä joustavampi työkalu tekstipohjaisen tutkimusaineiston hankintaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuoret saattaisivat hyötyä osallistamisesta päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun sekä erilaisia tulevaisuuteen liittyviä valmiuksia edistävästä koulutuksesta.
-
(2024)Human-induced climate change is one of the major crises of our time. Benthic and planktonic microalgae are typically the dominant primary producers in arctic lakes with low productivity and low biodiversity. Microalgal species are well adapted to the harsh conditions and large seasonal fluctuations of the arctic environment, but due to climate change-driven changes, the conditions in the Arctic region will change radically, threatening the primary production and biodiversity of the arctic lakes. The topic is important to study, as we still don’t know much about the biodiversity of arctic lakes. This thesis studies the biodiversity of an arctic lake as well as the relationship between primary production, climate fluctuations, and landscape development during the Holocene by using sedimentary pigments from lake Kuutsjärvi. Sedimentary pigments can be used as a biochemical marker for the presence of the lake’s past microalgal populations. A wide range of chlorophylls, carotenoids, and other lipid-soluble pigments are preserved in the lake sediments. Certain accessory pigments can be associated with certain algal groups. Some pigments, on the other hand, are indicators of the overall productivity of the ecosystem. Nine different sedimentary pigments were detected from the samples: β-carotene, Alloxanthin, Diatoxanthin, Echinenone, Myxoxanthophyll, Zeaxanthin, Canthaxanthin, Lutein and a-chlorophyll. In addition to the pigment samples, TOC% and C:N values measured from the sediment describing organic carbon of the catchment area are examined. Results are analyzed with stratigraphy, boxplot graphs, and PCA-analysis. From the results, it can be concluded that the lake’s primary production was at its peak during the Holocene thermal maximum, when especially cyanobacteria were the dominant microalgal group. Temperature conditions are therefore a significant factor controlling arctic lake primary production. The concentration of diatom-derived Diatoxanthin in the sediment varies greatly throughout the Holocene, indicating that diatoms are more controlled by the chemical properties of the lake rather than by temperature conditions. Microalgal primary production is also controlled by nutrients, light availability, and the physical characteristics of the catchment area. Changes in primary production over the Holocene are the key to understanding the ecosystem’s adaptation capacity to changes in climate and environmental conditions. The results show the substantial impact of the Holocene thermal maximum on the lake’s primary production. Based on the results, it can be estimated that human-induced climate change will affect the lake’s microalgal populations significantly. Fundamental changes in primary production may already occur in the near future. Understanding past changes will help us understand potential future changes.
Now showing items 21-25 of 25