Browsing by Subject "Agenda2030"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Finland is committed to sustainable development work, which is guided by the global UN sustainable development action program Agenda2030. The program aims in broad sustainable development work and recognizes cities as key actors in achieving the goals. In Finland, the Commitment2050 online database serves as a tool for achieving the goals of sustainable development. In the website, different actors, including cities and municipalities, commits to operational commitments which require concrete action that promotes sustainability. The purpose of this work is to examine what kind of sustainable development commitments cities and municipalities have made on the “Commitment2050” -website. The thesis aims to create an overall picture of the operational commitments of cities and municipalities. In addition, the thesis highlights what kind of follow-up has been done regarding the commitments and how the actors have evaluated the implementation of the goals of their commitments. The study examined a total of 209 commitments made by cities and municipalities from between the years 2013 and 2022. Monitoring commitments is important so assessment of sustainability implementation can be made. Surprisingly, the study found that a significant proportion of commitments had done no follow-up at all. The actors who had done the monitoring had assessed the fulfillment of the objectives in a very diverse way, which made it difficult to draw conclusions. Thus, deeper knowledge is needed on the commitments implementation.
-
(2019)Tämän työn tutkimuskohteena on ihmisten ajattelu sekä ympäristö- ja kestävyyskysymysten kompleksisuus sekä Rittelin ja Webberin määrittelemä viheliäisyys. Tavoitteeni on kehittää sellaisia ajattelun välineitä, joilla kestävyysproblematiikkaa voisi ymmärtää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti – monilla tasoilla sekä ilman liiallista osiin pilkkomista ja näkökulman tiukkaa rajaamista. Tämänkaltaisten työkalujen kehittämisen tarvetta on tuotu esiin varsin laajasti viime aikoina, kun huoli ilmastonmuutoksen, biodiversiteettikadon ja ilmastopakolaisuuden kaltaisista kompleksisista ongelmavyyhdeistä on kasvanut. Työn tarkempi tavoite on kehittää generalistis-holistis-holarkistinen viitekehys eli GHH-kehys jo olemassa olevan, Risto Willamon aiemmin esittelemän generalistis-holistisen GH-kehyksen pohjalta. GH-kehyksessä kokonaisvaltainen lähestymistapa tiivistetään kahteen ulottuvuuteen: tarkastelun näkökulmien ja kohteiden moninaisuutta korostavaan generalismiin sekä näiden näkökulmien ja kohteiden vuorovaikutusten merkitystä painottavaan holismiin. Lisään työssäni lähestymistapaan kolmannen ulottuvuuden: holarkismin, joka korostaa tarkasteluasetelman jäsentämistä monelle systeemiselle tasolle. Tarkemmalla tasolla tutkimustehtäviä on kolme: 1) GHH-kehyksen muodostaminen lisäämällä holarkismin idea GH-kehykseen, 2) heuristisen ja kehystä konkreettisemman GHH-mallin rakentaminen sekä 3) muodostetun kehyksen ja mallin pienimuotoinen soveltaminen kahden esimerkin avulla. Näistä ensimmäinen liittyy ihmisen luontosuhdekäsityksiin ja toinen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Agenda2030) jäsentämiseen. Jälkimmäinen sisältää lisäksi opettajien täydennyskoulutuksen yhteydessä kerätyn pienen empiirisen aineiston. Tuota havainnollistavaa aineiston käsittelyä lukuun ottamatta työ on metodologialtaan käsitteellis-teoreettinen ja työn painotus on voimakkaan epistemologinen ja näkökulmarelativistinen. GHH-kehyksen tärkein merkitys liittyy siihen, että se on eksplikoitu melko tarkasti sekä käsitejärjestelmänsä taustan että ymmärryksen edistämiseen liittyvän käyttönsä osalta. Kokonaisvaltaisessa metodologiassa on toistaiseksi tarkasti sanoitettuja työkaluja aika vähän, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaista työskentelyä. Empiirisen osan tulosten mukaan koulutukseen osallistuvista opettajista moni sai GHH-kehyksestä ja -mallista aidosti apua Agenda2030-tavoitteiden muodostaman kompleksisen kokonaisuuden jäsentämisessä. Nämä tulokset ovat kuitenkin vasta hyvin alustavia, ja työn lopussa esitetäänkin runsaasti ajatuksia sekä GHH-käsitejärjestelmän teoreettiseen että siitä johdettujen ajattelutyökalujen käytännölliseen jatkotutkimukseen.
Now showing items 1-2 of 2