Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Gulf of Finland"

Sort by: Order: Results:

  • Long-term changes in the abundance, species composition, and seasonal dynamics of littoral fish on the SW Baltic Sea coast of Finland 
    Mickos, Kasper (2024)
    Itämeri ja Suomenlahti ovat voimakkaan ihmisvaikutuksen alaisena, mikä on aiheuttanut suuria muutoksia monissa kalapopulaatioissa. Tästä huolimatta tieto rantavyöhykkeen kalaston tilasta näissä olosuhteissa on vähäistä ja paikoittaista: tietoa niiden pitkän ajan kehityksestä 2000-luvun Itämeressä ei ole. Tutkin touko-syyskuussa 2023 rantavyöhykkeen kalastoa poikasnuottaamalla Hangon Tvärminnessä, läntisellä Suomenlahdella. Selvitin kalojen runsauden alueella laskemalla sekä kalojen määrän pyyntiponnistusta kohti että kalaston yksilötiheyden. Kartoitin kalaston lajikoostumuksen laskemalla lajien suhteelliset runsaudet, sekä laskemalla ajallisia ja alueellisia diversiteetti-indeksejä. Vuodenaikaisvaihtelua selvitin vertailemalla kuukausittaisia saaliita, sekä arvioimalla poikasten määrän ajallista vaihtelua. Vertailemalla tuloksiani tietoihin vuodelta 1992 tutkin kalastossa tapahtuneita pitkän ajan muutoksia. Kalojen runsaus romahti yli 90 % vuodesta 1992 vuoteen 2023. Yksilömäärän lasku koski lähes kaikkia lajeja, ollen rajoittumatta sellaisiin, jotka suosivat tiettyjä ympäristön olosuhteita. Vuoden 2023 saaliissa oli kolme uutta lajia, kun taas kymmentä vuonna 1992 esiintynyttä taksonia ei havaittu. Runsaimmat lajit 2023 olivat kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus L., 1758), salakka (Alburnus alburnus L., 1758), liejutokko (Pomatoschistus microps Krøyer, 1838) ja hietatokko (Pomatoschistus minutus Pallas, 1770), jotka muodostivat yli 90 % saaliista. Silakka (Clupea harengus membras L., 1761), kilohaili (Sprattus sprattus L., 1758) ja ahven (Perca fluviatilis L., 1758) olivat erittäin runsaita 1992 mutta erittäin harvassa 2023, kun salakan määrä taas kasvoi yli kaksikymmenkertaisesti. Poikasten ilmaantuminen runsaissa määrin tapahtui kuukautta myöhemmin vuonna 2023, todennäköisesti johtuen kylmemmistä alkukesän lämpötiloista. Kalamäärän romahdus on todennäköisesti seurausta sekä vuosittaisesta poikasmäärän vaihtelusta että kalojen vähenemisestä pitkällä aikavälillä. Silakan, kilohailin ja ahvenen vähäiset määrät johtuvat todennäköisesti poikasmäärän vuosittaisvaihtelusta, joskin tämän varmistaminen vaatii vuosittaisia mittauksia. Salakan määrän runsas kasvu viittaa rehevöitymisen ja vesien lämpenemisen vaikutukseen. Tulokseni korostavat tähän mennessä huonosti tunnettujen pitkän ajan muutosten laajuutta Itämeren rantavyöhykkeen kalastossa.
  • The Ecological Role of Iron-Manganese Concretions 
    Leinikki, Elli (2020)
    Iron-manganese (FeMn) concretions are found on soft sediment bottoms both in the deep sea and coastal sea areas, formed as a result of a combination of biogeochemical and microbial processes. It has been estimated that concretions occur at least in 11 % of the Finnish marine areas. Concretions form hard substrates on predominantly soft seafloors, and they are therefore suggested to increase geodiversity and habitat complexity of the seafloor. This has been found to correlate with biodiversity of the benthic fauna. Despite their widespread occurrence in the northern Baltic Sea, the ecological importance of FeMn concretions has been left unaddressed. In the recent assessment of threatened habitat types in Finland, concretion fields were classified as a data deficient habitat type. The aim of this study is to examine the role of FeMn concretions as habitats in the Baltic Sea ecosystem. Benthic biodiversity was investigated utilizing two approaches; the abundance of mobile fauna and sessile macrofauna were studied with point-dives. The data was compared to pre-existing data from similar soft bottoms where there are no observations of concretions, collected in the Finnish Inventory Programme for the Underwater Marine Environment (VELMU). Samples for sediment in-fauna were taken with a Van Veen Grab Sampler, and additional data was gathered also from Environmental Information System HERTTA (administered by Environmental Administration). The shape and quantity of concretions appear to affect the abundance of sediment in-fauna. Similarities to the invertebrate composition of soft sediment habitats depends of the soft sediment availability in the habitat, which is dependent on concretion shape and quantity. Crusts seem to affect the faunal composition more than spheroidal and discoidal concretions, as they offer the most complex habitats, significantly different from bare seafloors. Based on this study, the concretion fields should not necessarily be considered as just one habitat type, since the faunal composition appears to differ according to the shape of the concretions.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO