Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "Salmo trutta"

Sort by: Order: Results:

  • Svahnbäck, Katja (2020)
    Tutkielman tarkoituksena oli selvittää ja verrata keskenään kahden luontaisesti kalattoman järven eläinplanktonyhteisöjen rakennetta sekä kalaistutusten vaikutuksia siihen. Tarkoituksena oli myös selvittää äyriäiseläinplanktonin vasteita saalistukseen erilaisen predaatiopaineen vallitessa. Luontaisesti kalattomissa järvissä eliöyhteisö on muovautunut hyvin erilaiseksi visuaalisesti saalistavien kalojen puuttuessa. Näissä järvissä pääpredaattorina toimivat usein selkärangattomat pedot, joiden saalistustekniikka eroaa selvästi kalojen saalistuksesta, ja ne ovat usein kokorajoitteisia ravinnon käytön suhteen. Kalojen visuaalinen saalistus kohdistuu kooltaan suurimpiin ja näkyvimpiin äyriäiseläinplanktoneihin ja ne voivat näin tehokkaasti vaikuttaa eläinplanktonin kokorakenteeseen. Luontaisesti kalattomiin järviin tehdyillä kalaistutuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia koko järven eliöyhteisöön. Oletuksena oli, että äyriäiseläinplankton olisi kooltaan suurempaa kalattomassa järvessä verrattuna istutettuun järveen. Oletimme pienikokoisen Bosmina spp. -vesikirpun suojautuvan selkärangattomien petojen predaatiota vastaan erilaisten korostuneiden morfologisten piirteiden avulla. Myös äyriäiseläinplanktonin vertikaalisen sijainnin oletettiin eroavan järvien välillä. Kuutsjärvi ja Tippakuru sijaitsevat Värriön luonnonpuiston alueella Itä-Lapissa. Molemmat tutkimusjärvet ovat luontaisesti kalattomia latvajärviä, mutta Kuutsjärveen on istutettu taimenta 1980-luvulla ja se muodosti järveen pysyvän taimenkannan. Eläinplanktonnäytteet otettiin limnos -putkinäytteenottimella järven syvimmästä kohdasta koko vesipatsaan syvyydeltä metrin välein kesällä 2010, kolmena eri näytteenottokertana. Näytteet mikroskopoitiin ja niistä määritettiin lajit/suvut mahdollisimman tarkasti ja äyriäiseläinplanktonin koko mitattiin. Näytteistä määritettiin eläinplanktonin tiheydet, äyriäiseläinplanktonin biomassat, keskikoot ja kokojakaumat. Lisäksi mitattiin pienikokoisen Bosmina spp. -vesikirpun ulokkeiden (mucro, antennula) pituudet predaatiopaineen vaikutusten arvioimiseksi. Äyriäiseläinplanktonin vertikaalinen sijainti vesipatsaassa määritettiin. Selvimmin pelagiaalin eläinplanktonyhteisöt erosivat toisistaan kokonaistiheyksien osalta, minkä aiheutti rataseläinten voimakas lisääntyminen kalattomassa Tippakurussa kesän aikana. Eläinplanktonlajisto oli järvissä kuitenkin hyvin samanlainen ja lajirunsaus vain hieman suurempi kalattomassa Tippakurussa. Äyriäiseläinplanktonin biomassat vaihtelivat kuukausien välillä, mutta eivät eronneet merkittävästi järvien välillä. Molemmissa järvissä hallitsevina äyriäiseläinplanktoneina esiintyivät hankajalkaiset ja vesikirppuja esiintyi selkeästi vähemmän. Äyriäiseläinplanktonin keskikoot erosivat joiltain osin järvien välillä ja olivat pääosin suuremmat kalattomassa Tippakurussa. Kalattomille järville tyypillistä hyvin suurikokoista eläinplanktonia ei Tippakurussa kuitenkaan esiintynyt ja erot jäivät tästä syystä oletettua pienemmiksi. Pienikokoisen Bosmina spp. -vesikirpun mucrojen pituuksissa havaittiin kuitenkin selkeä ero. Mucrot olivat kooltaan selvästi suuremmat kalattomassa Tippakurussa koko kesän ajan ja tätä ollaankin pidetty yhtenä luotettavimpana Bosmina spp. -vesikirppujen vasteena selkärangattomien petojen saalistukseen. Äyriäiseläinplanktonin sijainnissa havaittiin eroja lähinnä hankajalkaisten ja vesikirppujen välillä, mutta järvien välillä erot olivat vähäisiä, joitain yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Erilaisesta predaatiopaineesta huolimatta järvien eläinplanktonlajisto erosi vain vähän järvien välillä ja erot olivat joiltain osin jopa päinvastaisia oletettuun nähden. Kuutsjärven eläinplanktonlajisto muistutti monelta osin muiden istutettujen järvien lajistoa, koostuen lähinnä pienikokoisesta äyriäiseläinplanktonista ja rataseläimistä. Järvessä esiintyvä taimen ei ole tehokas planktivori, joten se on todennäköisesti vaikuttanut Kuutsjärven eläinplanktonlajistoon lähinnä trofiatasojen välisten vuorovaikutusten kautta, hävittämällä selkärangattomat pedot pelagiaalista. Tippakurussa sen sijaan havaittiin kalattomille järville poikkeuksellisen runsaasti rataseläimiä ja äyriäiseläinplankton oli kooltaan verrattaen pientä. Myös äyriäiseläinplanktonin sijainti oli monilta osin poikkeava muihin tutkimuksiin nähden. Tippakurun pelagiaalissa, poikkeuksellisesti myös päiväsaikaan esiintyneet selkärangattomat pedot G.lacustris ja C. flavicans ovat tehokkaalla, myös suuriin eläinplanktereihin kohdistuneella predaatiollaan todennäköisesti muovanneet Tippakurun eläinplanktonyhteisöstä ja sen vasteista hyvin omaleimaisen sekä poikkeavan muihin kalattomiin järviin nähden. Voimakkaammasta selkärangattomien petojen predaatiosta Tippakurussa kuitenkin kertovat Bosmina spp. -vesikirpun suuremmat mucrot verrattuna Kuutsjärveen, jossa istutettu taimen on hävittänyt selkärangattomat pedot pelagiaalista.
  • Kauppi, Kati; Kauppi, Kati (2024)
    Brown trout is classified as vulnerable species in the Baltic Sea region and endangered in Finland, and wide conservation efforts have been conducted to restore the populations. Understanding the migration patterns of the species allows e.g. more accurate assessment of the population stock sizes and needed measures for conservation. Well-known life history strategy of brown trout (Salmo trutta) includes habitat shifts such as downstream marine feeding migration and upstream spawning migration. More recently, this simplified life history has been observed to be variable among populations and individuals. Environmental and biological factors, such as water discharge, temperature and fish size are known drivers for downstream migration. For this study, data derived from a field study conducted by Natural Resources Institute Finland was analyzed together with environmental data to understand the factors influencing the timing of the out-migration in an urban brook (Longinoja brook), in Helsinki, Finland. The PIT tagging method and automatic antennas were used to track the movements of the fish in the brook. Results indicated that the fish out-migration occurs in peaks. Individuals migrating in spring seemed to favor decreasing water flow and water temperatures between 6-9 °C, and their migration peak was specific to late April and early May. During the autumn and winter seasons, increase in water flow and a relatively cold (1-4 °C) water temperature created suitable conditions for the fish to start moving downstream. Fish migrating in the spring were smaller in size compared to those migrating during winter. The study results demonstrate how brown trout can adopt multiple and complex life history strategies even in the same population. Suitable environmental conditions for downstream migrations were diverse overall, but especially during winter. Motivation and reason for out-migration might differ between the seasons, and future research should focus on understanding the behavioral differences between the individuals within the populations better.