Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ekologia"

Sort by: Order: Results:

  • Lindholm, Tanja (2015)
    Suomesta tavataan kaksi majavalajia: alkuperäinen euroopanmajava (Castor fiber) ja vieraslaji amerikanmajava (Castor canadensis). Euroopanmajava metsästettiin sukupuuttoon 1800–luvulla ja viimeinen euroopanmajava ammuttiin tiettävästi Sallan Eniönjoesta vuonna 1868. Vuonna 1935 aloitettiin majavien uudelleenistutukset 17 Norjasta tuodulla euroopanmajavalla. Vuonna 1937 Suomen majavakantaa vahvistettiin seitsemällä Amerikasta tuodulla amerikanmajavalla. Tahallisesta vieraslajin tuomisesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan vasta vuonna 1973 todettiin Castor-suvun koostuvan kahdesta eri lajista. Alueilla, joille istutettiin molempia lajeja, on jäljellä ainoastaan amerikanmajava. Syyt ovat edelleen epäselviä. Molempien lajien kannat ovat edelleen keskittyneet alkuperäisten istutusalueiden läheisyyteen, ja amerikanmajavakanta on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta saanut kasvaa ilman euroopanmajavan kilpailun vaikutusta. Jos lajien elinympäristövaatimukset ovat samat, eivät lajit voi esiintyä rinnakkain. Näin ollen on tärkeää tuntea molempien lajien elinympäristön käyttö mahdollisemman tarkkaan aluekohtaisesti ja ennakoida, johtaako majavalajien kohtaaminen kahden lajin rauhaisaan yhteiseloon vai mahdollisesti euroopanmajavan häviämiseen läntisestä Suomesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla lajien elinympäristön vaatimuksia ja sitä kautta tuoda lisätietoa euroopanmajavan suojeluun. Tutkimusalueeksi valikoitui keskinen Pirkanmaan alue, missä lajien välinen etäisyys on ainoastaan 11 kilometriä linnuntietä. Aineisto koostuu vuoden 2013 Luonnonvarakeskuksen koordinoimista valtakunnallisten majavalaskentojen pesätiedoista sekä erilaisista paikkatietoaineistoista. Elinympäristönkäytön mallin muuttujat on tuotettu CORINE Land Cover 2012 (CLC2012), vuoden 2011 Valtakunnallisen Metsien Inventoinnin (VMI) ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannan digitaalisiin paikkatietoaineistojen avulla. Alueelle luotiin 60 satunnaispistettä, jotka kuvaavat tarjolla olevaa elinympäristöä. Lajien elinympäristöjen käyttöä analysoitiin kahden logistisen regressioanalyysimallin avulla, joista ensimmäisessä tarkastellaan ydinaluetta (50m) ja toisessa elinpiiriä (1km). Analyyseissä verrattiin lajeja keskenään sekä satunnaispisteisiin. Ennen regressioanalyysejä tarkasteltiin muuttujien kolineaarisuutta Variance Inflation Factor:in (VIF) avulla, jonka jälkeen tarkasteltiin aineiston yhteensopivuuttaa mallin kanssa Akaiken informaatiokriteerin (AIC) avulla. Pienin AIC ilmaisee parhaan mallin korkeimman selitysasteen ja mallin yksinkertaisuuden (parsimonisuuden) kompromissina. Ydinalueella ei havaittu merkitseviä eroja elinympäristön vaatimuksissa lajien välillä. Majavien elinympäristönkäyttö ei kuitenkaan ollut satunnaista. Kuusen tilavuudella oli positiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen ja lehtipuiden tilavuudella oli positiivinen vaikutus amerikanmajavan esiintymiseen verrattuna tarjolla olevaan ympäristöön. Elinpiirianalyyseissä lajien välillä havaittiin merkitseviä eroja, joissa euroopanmajava esiintyi alueilla, missä kuusen tilavuus ja sekametsän osuus oli suurempi verrattuna amerikanmajavan elinpiiriin. Kasvavalla kuusen tilavuudella, sekametsän osuudella sekä vesistöjen määrällä oli positiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen ja rakennetuilla alueilla negatiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen verrattaessa tarjolla olevaan ympäristöön. Amerikanmajavan elinympäristön käyttö ei poikennut satunnaisesta. Tulokset saattavat heijastaa rantavyöhykkeen metsäsukkession eri vaiheita, mutta on huomattava, että lajien välillä oli merkittäviä eroja. Elinympäristön muuttujat selittivät huomattavasti enemmän euroopanmajavan esiintymistä alueella verrattuna amerikanmajavaan. Toisin sanoen euroopanmajavan elinympäristön vaatimukset ovat spesifimmät/tarkemmat/ominaisemmat. Tulosten avulla on mahdollista ennustaa niin amerikanmajavan leviämistä alueella kuin hyödyntää tietoja euroopanmajavalle tärkeiden elinympäristöjen suojelussa.
  • Kangasniemi, Riku (2023)
    Grasslands occur on every continent except Antarctica and are a key part of agricultural and urban landscapes in many parts of the world. In Finland, many of the grassland species are threatened nowadays. Fragmentation, worsening quality and shrinking area of habitats are the biggest threats to grassland species. Many grassland plants, however, can be found in urban habitats such as road verges, different meadows and rocky outcrops. Suitable urban habitats could be important for these species if the degradation of their habitats continues elsewhere. Indicator species could provide information about the ecological quality of urban habitats and thus the suitability for grassland specialists. My aim for this thesis was to determine how indicator species can be used to assess the ecological quality of urban grasslands by answering the following research questions: 1. Does habitat type affect the abundance and occurrence of known quality indicator species of semi-natural grasslands? 2. Which species are characteristic to different urban grassland habitat types? 3. How different sites relate to each other in terms of vegetation? 4. How do the measures used to answer the other three questions compare together? I collected vegetation data from 28 study sites in the cities of Espoo, Helsinki and Vantaa, southern Finland. In addition, a dataset consisting of 116 sites from these cities, collected by another person, was included here. The study sites were divided into eight habitat types: dry and mesic landscape grasslands, dry and mesic road verges, dry and mesic valuable grasslands, rocky outcrops and valuable rocky outcrops. From all study sites, I collected a list of plant species observed within a standardized time frame by doing an on-site vegetation inventory. In addition, I observed the frequencies of plant species within 1 x 1 m vegetation quadrats. I used one-way ANOVA and Tukey-Kramer test as well as Welch’s ANOVA and Games-Howell test to study the effect of habitat type on abundance and occurrence of semi-natural grassland indicator species. I used IndVal to identify which species are indicators for the habitat types and their combinations. I used NMDS to study the grouping of different habitat types and their species. Habitat type affects the abundances and occurrences of semi-natural grassland indicator species in urban settings and these species can be used in evaluation of the ecological quality of urban grasslands. Indicator species produced from observed data seem to have a limited potential in evaluating the ecological quality of urban grasslands, but they provide a good method for classifying urban grassland habitats, especially valuable rocky outcrops and valuable grasslands. Study sites do form groups according to their vegetation, but these groups do not entirely follow the habitat type division used in the study. With right standardization for the use, indicator species can be a valuable tool in assessing the ecological quality of urban grasslands.