Browsing by Subject "ekosysteemipalvelut"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2021)Pollinator abundance and diversity are declining at an alarming rate around the world, which poses a threat to ecosystem stability and human wellbeing. There are signs that growing pollination deficits are limiting agricultural yields in Finland and globally. More information is urgently needed on how changes in pollinator communities affect crop yields and how adequate pollination services could be achieved across a range of crops and locations. This study explores the effects of pollinator abundance and diversity on caraway (Carum carvi L.) pollination and yield. Caraway is partly wind-pollinated, but insect pollination has been shown to increase its yield. Flower visits of pollinating insects were monitored on 30 caraway fields in southern Finland in summer 2019. Yield samples were collected from open-pollinated plants and from control plants excluded from pollinators. Pollinator exclusion reduced caraway fruit set by 13.2% and seed yield by 39.6%. Fruit set, 100-seed weight and seed yield increased with increasing flower visitation. Pollinator species richness and Shannon index had no significant effect on the yield components, but evenness of the pollinator community had a negative effect on seed yield and the numbers of umbels and umbellets in the caraway plants. The most abundant pollinators visiting caraway were syrphid flies, non-syrphid Diptera and honeybees. Visits by syrphid flies and honeybees increased seed yield, while visits by non-syrphid Diptera, solitary bees and Lepidoptera had no significant effect on the yield components. Flower visits by beetles reduced 100-seed weight. The results show that syrphid flies provide an important pollinator service for caraway cultivation. It would be beneficial to study which syrphid fly species are the most effective pollinators for caraway and how to manage fields and farmland landscapes to increase their numbers. Relying only on managed honeybees to enhance caraway pollination may not be advisable due to their potential negative effects on wild pollinators. While increased pollinator diversity did not improve caraway pollination or yield in this one-season study, it may be important for the stability of pollinator services in long term.
-
(2020)Kaupungistumisen seurauksena arkiset luontokontaktit vähentyvät. Nykyaikaiset elämäntavat, kuten liikunnan puute, altistavat ihmiset kansanterveysongelmille. Esimerkiksi liikalihavuus ja mielenterveysongelmat ovat kasvavia huolenaiheita, joihin luontokontakti ja luonnon virkistyskäyttö voivat tarjota apua. Tutkimuksissa on osoitettu, että luonnossa oleminen rauhoittaa mieltä ja selkeyttää ajatuksia. Luontoaltistuksella on positiivinen vaikutus itsetuntoon, mielialaan, ja se vähentää stressiä. Lisäksi luontokontaktilla on myönteisiä vaikutuksia keskittymiseen ja akateemiseen suorituskykyyn. Psykologisten hyvinvointivaikutusten lisäksi luonnolla on positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Luonnossa olo laskee verenpainetta, alentaa sykettä ja vähentää stressihormoni kortisolin veripitoisuutta. On tutkittu, että vuorovaikutus monipuolisen luontoympäristön kanssa edistää hyödyllisten mikrobien esiintyvyyttä ihmiskehossa ja vähentää siten allergioiden ja autoimmuunisairauksien kehittymisen riskiä. Luontoympäristö inspiroi liikkumaan useammin ja pidempiä aikoja kuin rakennettu ympäristö. Sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta luontoympäristö edistää sosiaalista kanssakäymistä ja voi lisätä osallisuuden tunnetta. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen nuorten aikuisten kokemuksia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten nuoret aikuiset kokevat luonnossa oleskelun vaikuttavan heidän psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiinsa? 2) Millainen luonnonympäristö lisää heidän koettua hyvinvointia? 3) Miten he virkistäytyvät luonnossa? Tutkimusaineisto koostuu temaattisista kirjoituksista (n = 47), jotka kerättiin yliopisto-opiskelijoilta maalis- ja huhtikuun 2020 aikana. Kirjoitusten tehtävänanto oli osa ympäristötieteiden kandiohjelman Topical Issues in Urban Research -kurssia, joka pidettiin Helsingin yliopistossa keväällä 2020. Kohderyhmänä olivat 19–33-vuotiaat opiskelijat. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisilla menetelmillä ja aineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua, koodausta ja luokittelua. Tämän tutkimuksen keskeiset havainnot tukevat aiempia tuloksia osoittaen, että myös nuorille aikuisille luonto tarjoaa paikan rauhoittumiseen, rentoutumiseen ja irtautumiseen arjen paineista. Luonnossa oleminen auttaa ajatusten selkiyttämisessä ja stressin lievityksessä. Fyysisen hyvinvoinnin näkökulmasta luonto tarjoaa miellyttävän ja innostavan paikan harrastaa liikuntaa. Luonto tukee sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla paikan olla yksin tai tavata ihmisiä. Luonnossa on helpompaa olla läsnä, mikä mahdollistaa syvällisten keskusteluiden muodostumisen. Suosituimmat luonnonympäristöt olivat metsä ja akvaattiset ympäristöt. Alueen koettu luonnollisuus oli tärkeä tekijä. Kaupunkiympäristöön sisältyvien luonnon elementtien koettiin olevan merkittävä kaupunkiympäristön houkuttelevuutta ja miellyttävyyttä lisäävä tekijä. Vastaajien keskuudessa suosituimpia luontoaktiviteetteja olivat juoksu- ja kävelylenkkeily sekä luonnon ja lajien tarkkailu. Tämä tutkielma korostaa luonnon tärkeää roolia ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa.
-
(2020)Maaperän fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluja, joista erityisesti haitallisten yhdisteiden, mukaan lukien hiilidioksidin, sidonta on saanut paljon huomiota ilmastonmuutosta hillitsevän potentiaalinsa tähden. Orgaanisten ja epäorgaanisten yhdisteiden varastointi on tärkeää etenkin kaupungeissa, jotka kuuluvat suurimpiin kasvihuonekaasujen päästölähteisiin. Kaupunkien vihermaat kuuluvat tehokkaimpiin sitojiin runsaiden orgaanisen aineen varantojensa ansiosta, minkä lisäksi ne tuottavat useita muita paikallisia ekosysteemipalveluja sekä toimivat virkistysalueina. Vihermaat vähenevät kuitenkin jatkuvan rakentamisen vuoksi, kun niitä peitetään esimerkiksi asfaltilla ja mukulakivillä, minkä seurauksena myös pinnoitetun kaupunkimaaperän merkitystä on alettu tutkia. Selvitysten mukaan pinnoitettu maa on hiili- ja typpivarannoiltaan selkeästi pinnoittamattomia vihermaita niukempi, mikä johtuu fyysisen esteen rajoittavasta vaikutuksesta kaasujenvaihtoon ja veden läpäisyyn. Lisäksi hiilen (C) ja typen (N) sidonnassa ja ravinnekierrossa olennainen pintamaa poistetaan ja korvataan C:n ja N:n osalta niukemmalla rakennusmaalla. On tärkeää selvittää, kuinka nämä muutokset vaikuttavat kaupunkimaaperän kykyyn sitoa ilmakehän hiiltä ja haitallisia yhdisteitä ja ylläpitää ainekiertoja. Tutkimuksessani tarkastelin pinnoitetun kaupunkimaan ominaisuuksia Helsingissä, sillä Suomen kaltaisilla kylmillä alueilla tutkimukseen perustuvaa tietoa ei käytännössä ole. Tätä varten keräsin maanäytteen 11 katutyöojasta kahdelta eri syvyydeltä rakennusmaasta. Näytteistä mitattiin kokonaishiili ja –typpi, hiilen ja typen suhdeluku (C/N), orgaanisen aineen määrä, kosteusprosentti, pH, maahengitys ja tiheys (engl. bulk density). Vertailin maan ominaisuuksia syvyyksien, pinnoitetun ja pinnoittamattoman maan sekä kylmien ja lämpimämpien alueiden välillä, minkä lisäksi laskin tulosten perusteella pinnoitetun ja pinnoittamattoman maan C- ja N-varastot Helsingin keskustassa sekä pinnoitteen osuuden maa-alasta. Aikaisempien tutkimusten perusteella laadin 3 hypoteesia: 1) Pinnoitetun maan C- ja N-pitoisuudet ovat selkeästi pienempiä pinnoittamattomaan maahan nähden. 2) Pinnoitetussa maassa C- ja N-pitoisuuksien erot kahden syvyyden välillä ovat tasaisemmat kuin pinnoittamattomassa maassa, sillä C- ja N-rikas pintamaa on vaihdettu niukempaan rakennusmaahan ja pinnoite estää karikkeen tuomaa C:tä ja N:ä kulkeutumasta ja keskittymästä pintamaahan. 3) Kylmillä alueilla pinnoitteen aiheuttama C- ja N-hävikki on suurempi kuin lämpimämmillä alueilla paksumman rakennusmaakerroksen vuoksi. Odotusten mukaisesti 1) pinnoitetun maan C- ja N-pitoisuudet olivat pienemmät kuin pinnoittamattomassa maassa, 2) pinnoitetun maan C- ja N-pitoisuudet pysyivät tasaisina eri syvyyksillä verrattuna pinnoittamattomaan maahan ja 3) Helsingin C- ja N-hävikki on suurempi verrattuna aiempiin tutkimustuloksiin lämpimämmistä maista. Kaikkien kolmen tarkastelukohdan tulokset ovat yhdistettävissä maanvaihdon ja pinnoituksen aiheuttamiin muutoksiin. Muidenkin muuttujien tulokset vastasivat kirjallisuuden luomia ennakkokäsityksiä. Helsingin C- ja N-varastot ovat myös huomattavasti pienentyneet pinnoitteen lisäännyttyä, mikä heikentää kaupungistuneiden alueiden ekosysteemipalvelupotentiaalia. Tulokset vahvistavat oletuksia pinnoitteen tuomista muutoksista maaperän sitomiskykyyn sekä yleisesti että verrattaessa kylmiä ja lämpimämpiä alueita keskenään.
-
(2022)Peatlands are ecosystems of global importance for biodiversity conservation. Peatlands are wetland ecosystems which provide a critical habitat for many rare and specialized species. Biodiversity maintains the provision of ecosystem services, which are the benefits people obtain from ecosystems. The loss of biodiversity and peatland degradation constitute global challenges. One of the main reasons why biodiversity loss and peatland degradation remain challenges is nested in the failure to account for the range of economic benefits of ecosystem services and biodiversity in relevant policy making. The role of peatlands in maintaining global biodiversity has often been underestimated in global, regional and local land use planning and conservation measures. This thesis undertakes a systematic literature review on the empirical economic valuation literature on peatland ecosystem services and biodiversity. The two main aims of this literature review are to synthesize the current state of knowledge on this phenomenon and analyse the role of biodiversity in the economic valuation of peatland ecosystem services by answering specific research questions. This systematic literature review employs the data of 23 peer-reviewed English language papers published between 2006 and June 2021. The studies were chosen for analysis based on a selected search strategy and screening process. The data analysis was undertaken using the qualitative data analysis software Atlas.ti which is a tool used to help organize analysed material with the help of descriptive codes. Based on the findings of this thesis, the inclusion of biodiversity in the economic valuation of peatland ecosystem services has become a standard procedure. This is showcased by the number of studies applying stated preference approaches. The sample included studies applying different valuation methods in order to value many ecosystem services. The studies including biodiversity in economic valuation often find that biodiversity conservation policies can be cost-effective, and that people are generally willing to pay for biodiversity conservation and would derive economic benefits from this. Biodiversity is included in the studies as different elements, mainly as a specific species or as a reference to wildlife. Biodiversity is also found to be closely related to cultural ecosystem services and their benefits. Many studies find that people value familiar peatland landscapes, and biodiversity plays an important part in defining that value. Some studies find that human activity plays an important role in maintaining biodiversity in semi-natural peatland landscapes. Hence, biodiversity conservation needs to be in some accordance with local interests. Biodiversity provided founding principles for policy making, but previously implemented practices, such as existing conservation measures and the extractive use of peatlands exerted much influence on final economic values. Moreover, biodiversity plays different roles in determining the objectives of the studies. Eight studies use biodiversity as the justification for conducting the economic analysis. Most studies include biodiversity as a study component among others under valuation. The portrayal of biodiversity influences the focus of the studies and how biodiversity contributes to the findings of the literature. The body of literature on the economic valuation of peatland ecosystem services remains small. The geographical distribution of the sample is skewed towards Europe and Southeast Asia. There is a notable upward trend in the number of studies which have been published in the last five years. The literature demonstrates that the economic valuation of peatland ecosystem services and the need to adopt sustainable peatland management with biodiversity conservation have become relevant and topical issues in policy making. There is a significant need to address the issue of peatland degradation and biodiversity loss by increasing awareness. Further research is needed to establish a more comprehensive understanding of the links between peatlands, ecosystem services and their values. In addition, future research could study how the provision of information and the contribution of biodiversity awareness and knowledge influence economic valuation.
-
(2022)The ongoing growth and densification of urban areas is threatening biodiversity in cities. Previously continuous habitats are reduced and fragmented into smaller areas, which increases the edge effect and changes the qualities of the original habitat. Urban greenspaces are frequently used by people, and disturbances, such as trampling, and understorey management are increasing the similarity of habitat patches (i.e. homogenisation). In this study, I investigated the effects of small-scale homogeneity in forests produced by urbanisation on the distribution patterns and trait composition of carabid beetles. Sampling was done with pitfall traps during the summer of 2021 and altogether 21 study sites were selected in the City of Lahti, Finland. The study sites represented three different environments: 1) structurally complex (heterogenous) habitat in remnant spruce forests in the city, 2) structurally simple (homogenous) habitat in remnant spruce forests in the city, 3) structurally simple habitat under spruce trees in managed urban parks. In addition to the beetles, a set of environmental variables was collected to quantify the complexity of the three habitat types. As expected, habitat homogeneity affected carabid beetle species composition so that the proportion of generalist and open-habitat species was greater in homogenous sites, including homogenous forest remnants and highly homogenous urban parks, whereas the proportion of forest specialists was greater in heterogenous forests. Species richness was higher in the homogenous sites due to species-rich open-habitat genera in the carabid beetle family. Trait distribution at the community level showed clear differences between the three studied habitat types. As expected, the proportions of large and heavy species were higher in the forest habitats than in the parks, whereas homogenous habitats, especially highly homogenous park sites consisted of a higher proportion of flight capable species than heterogenous forests. At the species level, individual beetles were generally smaller in the parks, whereas the results between the two forest types varied and a clear difference between habitat specialists and generalists could not be detected. As cities grow, keeping the management of greenspaces moderate, selecting native vegetation, and preserving decaying woody material are ways to increase habitat heterogeneity, which according to this study, can support biodiversity and life of different organisms in urban areas.
Now showing items 1-5 of 5