Browsing by Subject "habitat modelling"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2015)Suomesta tavataan kaksi majavalajia: alkuperäinen euroopanmajava (Castor fiber) ja vieraslaji amerikanmajava (Castor canadensis). Euroopanmajava metsästettiin sukupuuttoon 1800–luvulla ja viimeinen euroopanmajava ammuttiin tiettävästi Sallan Eniönjoesta vuonna 1868. Vuonna 1935 aloitettiin majavien uudelleenistutukset 17 Norjasta tuodulla euroopanmajavalla. Vuonna 1937 Suomen majavakantaa vahvistettiin seitsemällä Amerikasta tuodulla amerikanmajavalla. Tahallisesta vieraslajin tuomisesta ei kuitenkaan ollut kyse, vaan vasta vuonna 1973 todettiin Castor-suvun koostuvan kahdesta eri lajista. Alueilla, joille istutettiin molempia lajeja, on jäljellä ainoastaan amerikanmajava. Syyt ovat edelleen epäselviä. Molempien lajien kannat ovat edelleen keskittyneet alkuperäisten istutusalueiden läheisyyteen, ja amerikanmajavakanta on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta saanut kasvaa ilman euroopanmajavan kilpailun vaikutusta. Jos lajien elinympäristövaatimukset ovat samat, eivät lajit voi esiintyä rinnakkain. Näin ollen on tärkeää tuntea molempien lajien elinympäristön käyttö mahdollisemman tarkkaan aluekohtaisesti ja ennakoida, johtaako majavalajien kohtaaminen kahden lajin rauhaisaan yhteiseloon vai mahdollisesti euroopanmajavan häviämiseen läntisestä Suomesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla lajien elinympäristön vaatimuksia ja sitä kautta tuoda lisätietoa euroopanmajavan suojeluun. Tutkimusalueeksi valikoitui keskinen Pirkanmaan alue, missä lajien välinen etäisyys on ainoastaan 11 kilometriä linnuntietä. Aineisto koostuu vuoden 2013 Luonnonvarakeskuksen koordinoimista valtakunnallisten majavalaskentojen pesätiedoista sekä erilaisista paikkatietoaineistoista. Elinympäristönkäytön mallin muuttujat on tuotettu CORINE Land Cover 2012 (CLC2012), vuoden 2011 Valtakunnallisen Metsien Inventoinnin (VMI) ja Maanmittauslaitoksen maastotietokannan digitaalisiin paikkatietoaineistojen avulla. Alueelle luotiin 60 satunnaispistettä, jotka kuvaavat tarjolla olevaa elinympäristöä. Lajien elinympäristöjen käyttöä analysoitiin kahden logistisen regressioanalyysimallin avulla, joista ensimmäisessä tarkastellaan ydinaluetta (50m) ja toisessa elinpiiriä (1km). Analyyseissä verrattiin lajeja keskenään sekä satunnaispisteisiin. Ennen regressioanalyysejä tarkasteltiin muuttujien kolineaarisuutta Variance Inflation Factor:in (VIF) avulla, jonka jälkeen tarkasteltiin aineiston yhteensopivuuttaa mallin kanssa Akaiken informaatiokriteerin (AIC) avulla. Pienin AIC ilmaisee parhaan mallin korkeimman selitysasteen ja mallin yksinkertaisuuden (parsimonisuuden) kompromissina. Ydinalueella ei havaittu merkitseviä eroja elinympäristön vaatimuksissa lajien välillä. Majavien elinympäristönkäyttö ei kuitenkaan ollut satunnaista. Kuusen tilavuudella oli positiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen ja lehtipuiden tilavuudella oli positiivinen vaikutus amerikanmajavan esiintymiseen verrattuna tarjolla olevaan ympäristöön. Elinpiirianalyyseissä lajien välillä havaittiin merkitseviä eroja, joissa euroopanmajava esiintyi alueilla, missä kuusen tilavuus ja sekametsän osuus oli suurempi verrattuna amerikanmajavan elinpiiriin. Kasvavalla kuusen tilavuudella, sekametsän osuudella sekä vesistöjen määrällä oli positiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen ja rakennetuilla alueilla negatiivinen vaikutus euroopanmajavan esiintymiseen verrattaessa tarjolla olevaan ympäristöön. Amerikanmajavan elinympäristön käyttö ei poikennut satunnaisesta. Tulokset saattavat heijastaa rantavyöhykkeen metsäsukkession eri vaiheita, mutta on huomattava, että lajien välillä oli merkittäviä eroja. Elinympäristön muuttujat selittivät huomattavasti enemmän euroopanmajavan esiintymistä alueella verrattuna amerikanmajavaan. Toisin sanoen euroopanmajavan elinympäristön vaatimukset ovat spesifimmät/tarkemmat/ominaisemmat. Tulosten avulla on mahdollista ennustaa niin amerikanmajavan leviämistä alueella kuin hyödyntää tietoja euroopanmajavalle tärkeiden elinympäristöjen suojelussa.
-
(2006)The Seychelles magpie robin Copsychus sechellarum is among the most threatened of the twelve avian species endemic to Seychelles. Originally relatively abundant and widespread in Seychelles, its population has severely diminished, mainly on account of introduced predators and habitat destruction. The lowest count was recorded in 1965, when the number of birds was between eight and fifteen, all confined to just one island. In 1990 a successful recovery program was implemented, and the population has now recovered to approximately 150 birds on four islands. Translocations to new islands are a major part of the recovery program. So far Seychelles magpie robins have been translocated to three islands, and three more target islands still need to be chosen if the long-term goals of the project are to be reached. Determining habitat suitability at the translocation target area is essential before attempting a translocation. Cockroaches are a major part of the bird's diet. Cockroach abundance has been shown to be a good indicator of magpie robin habitat quality, but it is very laborious and time consuming to measure. The objective of this study is to build a model that can be used to predict cockroach abundance, and thereby Seychelles magpie robin habitat quality, with relatively simple and inexpensive measurements. The data for this project was collected on Cousin, Cousine and Aride islands in Seychelles during October and November 2004. Several potential predictors of cockroach abundance were measured using simple and low-cost methods. The measured variables were Seychelles skink Mabuya sechellensis abundance, altitude from sea level, slope gradient, rock type, canopy cover, shrub cover, litter depth, soil depth, the relative canopy cover of different tree species, and percentage of ground covered by litter, rock, grass, woody vegetation and bare ground. These variables were measured in several 25 × 25 m plots on each island. Cockroach abundance had been measured in the same plots previously. Several multiple linear regression models were built using these variables, with cockroach abundance as the dependent variable. The Akaike Information Criterion was used to rank the models and to find the most important explanatory variables. Stepwise regression was used as a secondary method in order to see if two different methods point to the same result. Both methods indicated that slope gradient and granitic rock type are the two most important predictors of those tested. These are features that are invariably associated with granitic terrain, and both are positively correlated with cockroach abundance. A simple comparison of average cockroach abundance between granitic and coralline rock types also showed a significant difference, with granitic terrain providing higher cockroach abundance. The islands in Seychelles can be divided into two main categories: granitic and coralline islands. Steep slopes and granitic rock are both features associated with granitic terrain and granitic islands only. Therefore, based on the results of this study, granitic islands are likely to provide higher cockroach abundance and thus better Seychelles magpie robin habitat quality. Hence it is recommended that Seychelles magpie robin translocation efforts are focused preferentially on granitic islands.
Now showing items 1-2 of 2