Browsing by Subject "ilmastopolitiikka"

Liikenne on huomattava ilmastonmuutokseen vaikuttava sektori, jolla ei ole saavutettu merkittäviä päästövähennyksiä. Toisin kuin useilla muilla sektoreilla. Erityisesti henkilöautoliikenne on liikennesektorin päästövähennystavoitteiden suhteen ongelmallinen liikennemuoto, koska siihen on vaikea puuttua ilman voimakkaita lainsäädännöllisiä tai poliittisia toimia. Lisäksi henkilöautoliikenteen määrä on lamavuosien väliaikaista pienenemistä lukuun ottamatta ollut Suomessa jatkuvassa kasvussa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen henkilöautoliikenteen tulevaisuutta liikennealan asiantuntijoiden näkemysten pohjalta ja muodostettiin henkilöautoliikenneskenaarioita vuoteen 2030. Tutkimuksen aineisto koostui 26 kyselylomakkeesta ja asiantuntijahaastattelusta. Kyselylomakkeiden vastaukset ryhmiteltiin käyttäen klusterianalyysia. Ryhmistä laskettiin klusterikeskukset, jotka muodostivat skenaarioiden "ytimen". Klusterianalyysin tuloksia syvennettiin haastatteluaineistosta poimituilla selittävillä tekijöillä ja sitaateilla. Näin muodostettiin viisi henkilöautoliikenneskenaariota, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi tarkasteltaessa henkilöautoliikenteen tulevaisuudennäkymiä ilmastonäkökulmasta ja pyrittäessä kohti ympäristön kannalta kestävää tulevaisuutta liikennesektorilla. Muodostetut skenaariot olivat hyvin monimuotoisia. Osa oli hyvin kasvuorientoituneita niin liikennesuoritteiden kuin päästöjenkin suhteen ja osa taas erittäin kasvukriittisiä. Kasvuorientoituneissa skenaarioissa Materialistisen hyvinvoinnin kasvu ja Politiikkapessimismi liikennesuoritteiden kasvu jatkui. Näissä skenaarioissa myös hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkui, mutta paljon loivemmalla kasvu-uralla kuin suoritteet. Skenaariossa Teknologiaoptimismi uskottiin liikennesuoritteiden ja päästöjen absoluuttiseen irtikytkentään eli siihen, että kasvavista suoritteista huolimatta CO2-päästöt kääntyvät laskuun. Skenaariot Tieliikenteestä tietoliikenteeseen ja Henkilöautoliikenteen romahdus olivat huomattavasti kasvuskeptisempiä. Näissä skenaarioissa suoritteiden uskottiin kääntyvän laskuun ja CO2-päästöjen laskevan suoritteitakin nopeammin. Merkittävä ero näiden kahden skenaarion välillä oli kuitenkin se, että Henkilöautoliikenteen romahdus -skenaariossa kokonaishenkilöliikennesuoritteen ei uskottu pienenevän, vaikka henkilöautosuorite romahti. Näin ollen Henkilöautoliikenteen romahdus -skenaariossa liikkuminen ei vähentynyt vaan ainoastaan kulkutapa muuttui. Tieliikenteestä tietoliikenteeseen skenaariossa taas ihmisten liikkuminen kokonaisuudessaan väheni esimerkiksi sähköisen viestinnän ja asioinnin lisääntyessä. Verrattaessa muodostettuja skenaarioita kirjallisuudesta löytyviin liikenneskenaarioihin voitiin todeta, että kasvuorientoituneet skenaariot ennustivat aiempiin skenaarioihinkin verrattuna melko suurta kasvua, kun taas kasvukriittisissä skenaariot uskottiin aiempiin skenaarioihin verrattuna merkittäviin vähennyksiin erityisesti hiilidioksidipäästöjen osalta.

Tutkin metsien käytön kehystämistä Suomen ja Ruotsin ilmasto- ja energiapolitiikassa.Tutkielman tavoite on tutkia, kuinka metsien käyttöön litttyviä, keskenään ristiriitaisia tavoitteita käsitellään Suomen ja Ruotsin ilmasto- ja energiapolittiikassa ja etenkin biotalous-käsitteen yhteydessä. Biotalous esitetään kummankin maan aineistossa tärkeänä keinona kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, mutta sen haasteena ovat metsien hiilivarastojen pieneneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikentäminen lisääntyvien metsähakkuiden takia.Tutkimuskysymykseni on, miten metsien käyttöä kehystetään Suomen ja Ruotsin ilmasto- ja energiapolitiikoissa. Tarkentavia tutkimuskysymyksiä ovat: miten biotalouden merkitys kehystetään maiden ilmasto- ja energiapolitiikassa; kuinka metsien käyttöä perustellaan osana biotaloutta; ja kuinka metsiin liittyviä, keskenään ristiriitaisia tavoitteita sovitetaan yhteen? Tutkimusmenetelmänä on kehysanalyysi, joka on diskurssintutkimuksen alalaji. Diskurssintutkimuksen keskeinen idea on, että todellisuus rakentuu kielen kautta, ja sitä tutkimalla on mahdollista tarkastella, millaisia arvoja ja ideologioita argumentoinnissa käytetään. Kehysanalyysin tarkoitus on tutkia tietyn aiheen käsittelyä aineistossa ja tutkia, millaisena ongelmana se esitetään, mitä ratkaisuehdotuksia siihen tarjotaan, ja mitä valitut argumentit kertovat siitä, millaisia arvoja ja ideologioita kehystämisen taustalla on. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että Suomen ja Ruotsin ilmasto- ja enerigapolitiikassa on vahva biotalouskehys, joka on seurausta maiden pitkistä metsäteollisuuden perinteistä. Koska maat ovat sitoutuneet kansainvälisiin ilmasto- ja kestävyystavoitteisiin, kuvaan biotalouskehyksiä maiden ilmastonmuutoksen yleiskehyksen näkökulmasta, sillä kansainväliset sitoumukset ja tavoitteet vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka metsien käyttöä kehystetään maiden biotalouskehyksissä. Tutkimukseni perusteella johtopäätökseni on, että biotalous kehystetään keskeisenä osana energiamurroksen toteuttamista, ja että biotalous-käsitettä käytetään sovittelemaan yhteen metsien käyttöön liittyviä ristiriitaisia tavoitteita. Kummankin maan tavoitteena on kestävän energiamurroksen toteuttaminen ilman, että luonnon monimuotoisuus tai muut ympäristöarvot kärsivät. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että kestävyytta tarkastellaan lähinnä talouden näkökulmasta, sillä muiden kestävyyden ulottuvuuksien saavuttamiseksi esitetä vakuuttavia toimenpiteitä. Maiden biotalouskehyksissä on paljon yhteisiä piirteitä, mutta myös merkittäviä eroja, joista osa selittyy maiden ilmastonmuutoksen yleiskehyksen kautta. Jotta maiden metsien käyttöön liittyviä ristiriitoja voisi tutkia monipuolisemmin, olisi ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden ja ratkaisuehdotusten vertaaminen toteutuneisiin politiikkatoimenpiteisiin hedelmällinen lähtökohta tulevalle tutkimukselle aiheesta. Toinen mielenkiintoinen tutkimusteema olisi tutkia tarkemmin, mistä erot Suomen ja Ruotsin metsäpolitiikassa johtuvat.