Browsing by Subject "kierrätys"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Tässä työssä tutkin, minkälaiset käyttäytymistä määrittävät tekijät koetaan esteiksi biojätteen lajittelulle sekä mitkä ihmisryhmät lajittelevat biojätteensä passiivisemmin kuin toiset HSY:n alueella. Analysoin tutkielmassani kyselytutkimusaineistoa klusterianalyysin avulla, jonka perusteella etsin mahdollisia lajittelua estäviä tekijöitä ja tarkastelen vastaajien demografisten tekijöiden jakaumaa passiivisten ja aktiivisten lajittelijoiden joukoissa. Lisäksi hyödynnän ympäristöpsykologian teorioita ja tutkimusta ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen kannustamisesta. Tätä teoriataustaa ja tuloksiani soveltamalla ehdotan mahdollisia interventioita, joiden avulla voidaan tehostaa kotitalouksien biojätteen lajittelua pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Biojätteen lajittelu kotitalouksissa on tärkeää, sillä lajitellulla voidaan lisätä jätteiden hyötykäyttöä, mikä edistää kiertotaloutta Suomessa. Biojäte on erityisen tärkeä jätelaji kierrättää, koska kompostoinnin ja mädätyksen avulla siitä saadaan lopputuotteina uusiutuvaa biokaasua, josta tuotetaan energiaa sähkönä yhteiskunnan tarpeeseen, sekä ravinnerikasta multaa, jota voidaan hyödyntää maanviljelyssä ja viherrakentamisessa keinolannoitteiden korvaajana. Kotitalouksissa syntyvä orgaaninen jäte sisältää runsaasti typpeä, joten biojätteen lajittelu edistää myös ekologisesti kestävää typen kiertoa. Analysoin työssäni HSY:n kuluttajakäyttäytymiskyselyn vastauksia monimenetelmällisesti hyödyntämällä kvantitatiivista klusterianalyysia sekä kvalitatiivista teema-analyysia. Tulosteni perusteella havaitaan, että passiivisten lajittelijoiden vastauksissa korostuu lajittelun vaivalloisuus, tiedonpuute sekä paikalliset deklaratiiviset normit käyttäytymistä rajoittavina tekijöinä. Lajitteluesteiden tunnistaminen ja kuvaileminen auttaa arvioimaan mahdollisia käyttäytymismuutostekniikoita, joilla kannustaa asukkaita lajittelemaan biojätteensä paremmin. Tuloksistani voidaan päätellä, että proseduraalisen tiedon saaminen, lajittelun ympäristövaikutuksista oppiminen sekä lajittelun helpottaminen voivat kannustaa asukkaita lajittelemaan biojätteensä huolellisemmin. Löydösten perusteella voidaan kohdentaa viestinnässä ja kampanjoinnissa käytettäviä tekniikoita, jolloin niillä voidaan tehokkaammin kannustaa ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen ja saadaan HSY:n alueen lajitteluaste nousemaan biojätteen osalta.
-
(2020)Tiivistelmä – Referat – Abstract Sekajätteen koostumuksen tunteminen on tärkeää, kun kierrätystavoitteiden tiukentuessa suunnitellaan toimenpiteitä jätteen määrän vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi sekä kun arvioidaan toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Muovipakkausten erilliskeräys aloitettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 2016 ja syksystä 2017 lähtien kaikki halukkaat asuinkiinteistöt ovat voineet tilata kiinteistölleen oman muovipakkausten keräysastian. Kiinteistökohtaisen keräyksen lisäksi kotitalouksien muovipakkauksia kerätään myös osalla pääkaupunkiseudun ekopisteistä, joihin muovipakkauksia voivat viedä kaikki alueen asukkaat, myös ne, joilla muovipakkausten erilliskeräystä ei ole järjestetty omalla kiinteistöllä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten muovipakkauskeräyksen aloittaminen on vaikuttanut pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrään ja koostumukseen sekä miten muovipakkausten määrä pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteessä on muuttunut muovipakkauskeräyksen aloituksen jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten muovipakkausten erilliskeräys omalla kiinteistöllä vaikuttaa muovipakkausten määrään sekajätteessä pääkaupunkiseudun isoilla yli 19 huoneiston kiinteistöillä. Tuloksia verrataan aiempiin pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumustutkimuksiin. Tutkimus toteutetaan keräämällä yli 15 000 pääkaupunkiseudun asukkaan sekajäte viikon ajalta ja lajittelemalla tutkimuskuormista otetut n. 100 kg:n kokoomanäytteet käsin. Otantamenetelmän käytetään ositettua otantaa. Kotitaloudet jaetaan viiteen eri tutkimusryhmään huoneistomäärien mukaan. Tutkimusryhmät ovat 1 huoneiston kiinteistöt, 2 - 4 huoneiston kiinteistöt, 5 - 9 huoneiston kiinteistöt, 10 - 19 huoneiston kiinteistöt ja yli 19 huoneiston kiinteistöt. Yli 19 huoneiston kiinteistöt jaetaan vielä kahteen ryhmään sen mukaan, onko niissä järjestetty kiinteistökohtainen muovipakkausten erilliskeräys vai ei. Tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun kotitalouksissa tuotettiin vuonna 2018 keskimäärin 157 kg sekajätettä vuodessa, joka on noin 20 kg vähemmän kuin vuonna 2015. Muovipakkausten määrä kotitalouksien sekajätteessä oli vähentynyt keskimäärin yli 30 %, joka on n. 8 kg asukasta kohti vuodessa. Samaan aikaan markkinoille on laskettu yhä enemmän muovipakkauksia. Pääkaupunkiseudun isoissa, yli 19 huoneiston kiinteistöissä, joissa on muovipakkausten erilliskeräys omalla kiinteistöllä, laitettiin muovipakkauksia sekajätteeseen keskimäärin 14 kg asukasta kohti vuodessa. Yli 19 huoneiston kiinteistöillä, joissa muovipakkausten erilliskeräystä ei ole järjestetty, laitettiin muovipakkauksia sekajätteeseen kesimäärin 17 kg asukasta kohti vuodessa. Muovipakkauskeräyksen aloittaminen on vähentänyt muovipakkauksten määrää pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteessä. Pääkaupunkiseudun asukkaat ovat ottaneet muovipakkauskeräyksen hyvin vastaan ja yhä useammat asukkaat lajittelevat muovipakkauksena. Muovipakkauksia lajitelevat myös sellaisissa kiinteistöissä asuvat, joilla ei ole muovipakkauskeräystä omalla kiinteistöllään.
-
(2024)Kiertotaloutta on esitetty ratkaisuksi rakennussektorin kestävyyshaasteisiin, sillä kiertotalouden perusstrategiat tehostavat rakennus- ja purkujätteen sisältämien materiaalien hyötykäyttöä, vähentävät syntyvän jätteen määrää ja kasvattavat resurssitehokkuutta. Suomi on sitoutunut hyödyntämään kaikesta rakennus- ja purkujätteestä materiaalina vähintään 70 %, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii lisätoimia. Kaupungeilla on merkittävä rooli kiertotalouden mukaisen materiaalikierron edistämisessä. Tämä tutkielma liittyy Lahden kaupungin organisoimaan Niemi Living Lab -pilottihankkeeseen, jossa suunnitellaan Lahdessa sijaitsevan Niemen alueen muutosta teollisuusalueesta asuin- ja virkistysalueeksi. Hankkeen perusajatuksena on miettiä, miten alueen purkumateriaalit saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti kiertotalouden periaatteita noudattaen. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä yleistason kartoitus alueelta ensimmäisenä purettavien tehdasrakennusten purkumateriaaleista ja niiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksista sekä selvittää, millaisia haasteita purkumateriaalien uudelleenkäytölle ja kierrätykselle on alan yritysten näkökulmasta. Tutkimus on tyypiltään tapaustutkimus, jonka aineisto koostui kenttäpäivien havainnoista, materiaalilaskelmista ja asiantuntijahaastatteluista. Tiedonkeruussa hyödynnettiin lisäksi rakennus- ja purkujätteitä käsittelevien yritysten internetsivuja ja ajankohtaisia dokumentteja. Haastateltavia yrityksiä olivat Purkupiha Oy, Gles-yhtiöt, Umacon Oy, Salpamaa Oy, Tarpaper Recycling Finland Oy, Kuusakoski Oy, EcoUp Oyj ja Remeo. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tulosten perusteella tehdasrakennuksista syntyy noin 101 499 tonnia purkumateriaalia. Kartoitettuihin materiaalijakeisiin kuuluivat betoni, tiili, metalli, mineraalivilla, puu, kattohuopa eli bitumikate, lasi, muovi ja kumi, kipsi, keramiikka, asfaltti ja sähkö- ja elekroniikkalaiteromu (SER). Uudelleenkäyttöpotentiaalia on esimerkiksi ilmanvaihtolaitteilla, kuljettimilla, pumpuilla, teräksisillä rakennusosilla, liimapuutuotteilla ja tiilillä. Kaikille materiaalijakeille voidaan lähtökohtaisesti osoittaa jokin kierrätysväylä, mutta jakeisiin sisältyy joitakin materiaalityyppejä tai -laatuja, joita ei kyetä kierrättämään. Useita arvoa lisääviä kierrätysmenetelmiä on jo olemassa, mutta purkumateriaaleja hyödynnetään yhä paljon energiatuotannossa tai alhaisen arvon menetelmillä. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen haasteissa korostuivat erityisesti taloudelliset näkökulmat sekä lainsäädännön vaikutus liiketoimintaan ja markkinoiden kehitykseen.
Now showing items 1-3 of 3