Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "litoraali"

Sort by: Order: Results:

  • Long-term changes in the abundance, species composition, and seasonal dynamics of littoral fish on the SW Baltic Sea coast of Finland 
    Mickos, Kasper (2024)
    Itämeri ja Suomenlahti ovat voimakkaan ihmisvaikutuksen alaisena, mikä on aiheuttanut suuria muutoksia monissa kalapopulaatioissa. Tästä huolimatta tieto rantavyöhykkeen kalaston tilasta näissä olosuhteissa on vähäistä ja paikoittaista: tietoa niiden pitkän ajan kehityksestä 2000-luvun Itämeressä ei ole. Tutkin touko-syyskuussa 2023 rantavyöhykkeen kalastoa poikasnuottaamalla Hangon Tvärminnessä, läntisellä Suomenlahdella. Selvitin kalojen runsauden alueella laskemalla sekä kalojen määrän pyyntiponnistusta kohti että kalaston yksilötiheyden. Kartoitin kalaston lajikoostumuksen laskemalla lajien suhteelliset runsaudet, sekä laskemalla ajallisia ja alueellisia diversiteetti-indeksejä. Vuodenaikaisvaihtelua selvitin vertailemalla kuukausittaisia saaliita, sekä arvioimalla poikasten määrän ajallista vaihtelua. Vertailemalla tuloksiani tietoihin vuodelta 1992 tutkin kalastossa tapahtuneita pitkän ajan muutoksia. Kalojen runsaus romahti yli 90 % vuodesta 1992 vuoteen 2023. Yksilömäärän lasku koski lähes kaikkia lajeja, ollen rajoittumatta sellaisiin, jotka suosivat tiettyjä ympäristön olosuhteita. Vuoden 2023 saaliissa oli kolme uutta lajia, kun taas kymmentä vuonna 1992 esiintynyttä taksonia ei havaittu. Runsaimmat lajit 2023 olivat kolmipiikki (Gasterosteus aculeatus L., 1758), salakka (Alburnus alburnus L., 1758), liejutokko (Pomatoschistus microps Krøyer, 1838) ja hietatokko (Pomatoschistus minutus Pallas, 1770), jotka muodostivat yli 90 % saaliista. Silakka (Clupea harengus membras L., 1761), kilohaili (Sprattus sprattus L., 1758) ja ahven (Perca fluviatilis L., 1758) olivat erittäin runsaita 1992 mutta erittäin harvassa 2023, kun salakan määrä taas kasvoi yli kaksikymmenkertaisesti. Poikasten ilmaantuminen runsaissa määrin tapahtui kuukautta myöhemmin vuonna 2023, todennäköisesti johtuen kylmemmistä alkukesän lämpötiloista. Kalamäärän romahdus on todennäköisesti seurausta sekä vuosittaisesta poikasmäärän vaihtelusta että kalojen vähenemisestä pitkällä aikavälillä. Silakan, kilohailin ja ahvenen vähäiset määrät johtuvat todennäköisesti poikasmäärän vuosittaisvaihtelusta, joskin tämän varmistaminen vaatii vuosittaisia mittauksia. Salakan määrän runsas kasvu viittaa rehevöitymisen ja vesien lämpenemisen vaikutukseen. Tulokseni korostavat tähän mennessä huonosti tunnettujen pitkän ajan muutosten laajuutta Itämeren rantavyöhykkeen kalastossa.
  • Trophic transfer of microplastics in littoral food chains 
    Kangas, Anna (2022)
    Aims and methods: Global plastic production is increasing annually and microplastics (MPs, particles of <5 mm in size) have been reported in the environment worldwide. In aquatic systems plastic pollution is present especially in coastal habitats, and MPs can concentrate within littoral zone vegetation. Numerous marine animals are known to be able to ingest MPs, and plastics can also have adverse effects on the health and behaviour of the exposed animals. This Master’s thesis examined trophic transfer of MPs in a Baltic Sea littoral food chain. Laboratory experiments with 10 µm fluorescence microspheres were conducted to study trophic transfer between food chains of different lengths. The longest food chain had three trophic levels: zooplankton, chameleon shrimp (Praunus flexuosus) and rockpool prawn (Palaemon elegans). Also, the gut passage time of rockpool prawn was experimentally studied. The digestive tracts of the studied animals were analysed for MPs under an epifluorescence microscope. Results: The results show that trophic transfer may be an important pathway of microplastic exposure for animals at higher trophic levels. The number of ingested microspheres in both chameleon shrimp and rockpool prawn was higher when the animals were exposed through pre-exposed prey in comparison to direct exposure from the water. In addition, the prawns ingested more MPs in the experiment with three trophic levels than in the two-level experiment. The results support earlier findings, that the feeding mode affects the microplastic exposure of animals. There were no clear results from the gut passage time experiment.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO