Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "maaperä"

Sort by: Order: Results:

  • Pakarinen, Aku (2019)
    Modern agriculture uses great amounts of fertilizers. A large portion of these fertilizers leaches from the fields to the surrounding environment and causes eutrophication of water ecosystems. Fertilizers are an expense for the farmer. Sustainable agriculture aims to minimize the use of fertilizers by using natural processes and nutrient circulation. Crop rotation is an important tool in sustainable agriculture. In crop rotation different crop species are cultivated alternately in the same field. Arbuscular mycorrhizal (AM) symbiosis is one of the world’s most important symbioses — 80 % of land plants form it. AM symbiosis enhances host plant’s nutrient uptake and provides nutrients from low concentrations in the soil. The important role of AM symbiosis in agriculture is widely recognized. However, the effect of different crop sequences on soil AM fungi is poorly studied, especially in boreal climate. In this thesis, I study the effect of four different preceding green manure crops (white lupin Lupinus albus, french marigold Tagetes patula, crimson clover Trifolium incarnatum and common vetch/hairy vetch Vicia sativa/V. villosa) on the AM colonization rate and diversity in onion (Allium cepa) roots and rhizosphere. White lupin does not form a mycorrhiza, unlike the other three preceding crops in the experiment. Onion is one of the most cultivated vegetable crops in Finland and is particularly dependent on its AM symbiont. My thesis is based on a field experiment executed in Natural Resources Institute Finland’s study field, in Mikkeli, eastern Finland, from 2017 to 2018. One of the four preceding crops was sowed in each cultivated row for 2017 growing season. Preceding crops were ploughed into the soil in autumn 2017. Onion was cultivated in all rows in 2018 growing season. I studied the effect of different preceding crops on the AM colonization rate in onion roots with microscopic methods. I studied the effect of preceding crops on the AM diversity in onion roots and rhizosphere with molecular methods. The preceding crop did not have an effect on the AM colonization rate, nor did it affect the AM diversity in onion roots or rhizosphere. Unlike in previous studies in warmer climates, the non-mycorrhizal preceding crop white lupin did not have a negative impact on the soil AM community. My study suggests that non-mycorrhizal preceding crops can be used in crop rotations, in the climate conditions of eastern Finland, especially in combination with mycorrhizal plants. Future studies should investigate the effect of longer crop rotations on the soil AM fungal communities.
  • Kemppi, Saana (2014)
    Helsingin niemen edustalla sijaitseva Harakan saari on pieneen kokoonsa nähden kasvillisuudeltaan rikas alue. Saaren käyttö on muuttunut selkeästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, sillä se avattiin yleisölle vasta vuonna 1989. Viime aikoina saaren luontoa ovat muuttaneet erityisesti siellä viihtyvät valkoposkihanhet, jotka paikoin kuluttavat maata laiduntaessaan, syövät kasveja ja samalla lisäävät maan ravinnekuormaa ulostaessaan. Helsingin kaupungin rakennusvirastolla on koko saarta koskeva Harakan saaren luonnonhoidon ja virkistyskäytön kehittämissuunnitelma työn alla vuosina 2012-2014. Tämän suunnitelman pohjaksi tarvittiin perusteelliset tiedot koko alueen kasvistosta ja kasvillisuudesta, putkilokasveihin keskittyen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vastata tähän tarpeeseen. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli kartoittaa koko Harakan saaren putkilokasvilajisto, ja vertaamalla sitä edellisiin kartoituksiin tarkastella kasvistossa lähes 100 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Saaren kasvillisuudessa viimeisen 22 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia tutkin vuonna 1990 perustettujen seurantaalojen avulla. Muun muassa saaren kasvaneiden hanhi- ja lokkimäärien yhteyttä kasvillisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin pyrin selvittämään saatavilla olevien tietojen pohjalta. Kasvillisuusmuutoksen lisäksi tutkin maaperätekijöiden ja kasvillisuuden välistä yhteyttä valli- ja kallioniityillä ja näiden kahden biotooppityypin välisiä eroja maaperä- ja kasvillisuustekijöissä. Niityt kuuluvat putkilokasvilajistoltaan Pohjois-Euroopan rikkaimpiin elinympäristöihin. Perinteisen maatalouden vähenemisen myötä sekundaariset niityt ovat harvinaistuneet kaikkialla Euroopassa, minkä vuoksi onkin tärkeää saada lisää tietoa niittykasvillisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kartoitin kesällä 2012 koko Harakan saaren putkilokasvilajiston ja vuonna 1990 perustettujen seuranta-alojen kasvillisuuden. Lisäksi tein saaren valli- ja kallioniityille molemmille kuusi tutkimusalaa, jotka inventoin ja joilta kultakin otin maaperänäytteet. Tutkimusalojen inventoinnissa käytin menetelmänä 1 m2 määritysruutuja. Kasvistokartoitukseni mukaan Harakan saarelta löytyi 258 villinä kasvavaa putkilokasvilajia. 73 % Saarelta vuosien 1918-1920 inventoinneissa löytyneistä lajeista kasvaa yhä saarella. Useita 1990-luvulla Harakasta löytyneitä, Helsingissä huomionarvoisiksi luokiteltuja lajeja ei kuitenkaan enää kasvanut saarella. Seuranta-alojen inventointitulosten perusteella piha- ja valliniittyjen lajimäärissä ja diversiteetissä ei ollut eri vuosien välillä tilastollisesti merkitseviä eroja. Seuranta-alojen lajistossa oli kuitenkin tapahtunut muutoksia. Kallioaloilla jäkälien peittävyys oli seurannan aikana vähentynyt selvästi. Saarella pesivien lokkien ja valkoposkihanhien määrä korreloi negatiivisesti niittyalojen diversiteetin ja kallioalojen jäkälien peittävyyden kanssa, eli lintujen runsastuminen saattaa olla syynä näihin kasvillisuudessa tapahtuneisiin negatiivisiin muutoksiin. Valli- ja kallioniityt erosivat toisistaan muutamien maaperätekijöiden suhteen. Kasvillisuusmuuttujissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta lajisto oli kuitenkin osin erilaista näillä kahdella biotooppityypillä. Osa maaperätekijöistä korreloi tilastollisesti merkitsevästi niittyjen lajimäärän ja diversiteetin kanssa. Esimerkiksi kaliumpitoisuuden nousu näytti vaikuttavan negatiivisesti valliniittyjen monimuotoisuuteen ja niittylajistoon. Maaperän happamuuden vaikutus niittyjen diversiteettiin näytti olevan eri suuntainen valleilla ja kallioilla. Oletusten vastaisesti maaperän typpipitoisuus ei ollut korkea lintujen lannoituksesta huolimatta, eikä maaperän typpipitoisuudella ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kasvillisuusmuuttujiin.
  • Rantala, Sonja (2020)
    PAH-yhdisteet ovat aromaattisia renkaita sisältäviä haitallisia hiilivetyjä, joita vapautuu ympäristöön enemmän antropogeenisistä kuin luonnollisista lähteistä. Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tutkittiin Lahdessa ja Espoossa sijaitsevien päiväkotien pihamaiden ilman ja pintamaan PAH-pitoisuuksia ja niiden vaikutuksia lasten ihon ja maaperän bakteeristoon. PAH-yhdisteitä kerättiin ilmasta passiivikeräimillä sekä pihojen eri puolilta otetuista maaperänäytteistä. Näytteet käsiteltiin laboratoriomenetelmin ja analysoitiin GC-MS-laitteistolla, ja tulokset suhteutettiin ennalta kerättyyn bakteeritietoon. Ilman PAH-pitoisuudet osoittautuivat niukoiksi, eivätkä maaperänkään PAH-pitoisuudet yleensä ylittäneet kynnysarvoja. Korrelaatioita ilman PAH-yhdisteiden ja ihon bakteeriston väliltä löydettiin runsaasti, mutta selitysasteet jäivät mataliksi. Löydetyt korrelaatiot maaperän PAH-yhdisteiden ja maaperän bakteeriston välillä olivat määrältään niukemmat mutta selitysasteiltaan suuremmat. PAH-pitoisuuksien ei todettu olevan riski ympäristölle tai terveydelle tutkimuskohteissa, mutta PAH-yhdisteet muuttivat bakteeristoja sekä iholla että maaperässä, mikä voi vaikuttaa ihmisen immuunipuolustukseen. Jatkotutkimustarpeiksi tunnistettiin mm. vuodenaikojen, maaperän ominaisuuksien sekä ympäröivän maankäytön vaikutukset PAH-pitoisuuksiin.