Browsing by Subject "minäpystyvyys"

Nuorten kiinnostus luonnontieteiden opiskelua kohtaan on heikentynyt sekä Suomessa että kansainvälisesti ja nuoria hakeutuu luonnontieteellisille aloille yhä vähemmän. Samaan aikaan Eurooppaan tarvitaan yli 700 000 uutta tutkijaa. Eräänä syynä nuorten kiinnostuksen puutteeseen luonnontieteiden opiskelua kohtaan pidetään nuorten stereotyyppistä tutkijakuvaa. Tutkijakuvalla tarkoitetaan henkilön mielikuvia ja käsityksiä tutkijoista. Stereotyyppiseen tutkijakuvaan kuuluvat käsitykset laboratoriotakkiin ja silmälaseihin pukeutuneista miehistä, jotka työskentelevät laboratoriossa tehden kokeita ympärillään monenlaisia tutkimusvälineitä. Stereotyyppisen tutkijakuvan väitetään vaikuttavan negatiivisesti nuorten asenteisiin ja kiinnostukseen luonnontieteiden opiskelua kohtaan ja jopa heidän halukkuuteensa hakeutua opiskelemaan luonnontieteellisille aloille. Suomalaisten lasten ja nuorten tutkijakuvaa ei ole aiemmin kartoitettu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten lasten ja nuorten käsityksiä tutkijoista. Tutkimuskohteena olivat Helsingin yliopiston LumA-tiedekasvatuskeskuksen kesän 2017 tiedeleireille osallistuneet lapset ja nuoret (N=455). Tutkimuksessa selvitettiin sukupuolen, iän sekä tiedeleirin teeman yhteyttä leiriläisten tutkijakuvaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomaketutkimusta, jossa vastaajat piirsivät omiin mielikuviinsa pohjautuvan kuvan tutkijasta. Piirroksia käsiteltiin määrällisenä aineistona. Jokainen piirustus analysoitiin tarkistuslistan avulla, johon listattiin kirjallisuudesta ja aineistosta nostettuja stereotyyppiseen tutkijakuvaan liittyviä piirteitä. Tulokset analysoitiin deskriptiivisellä analyysillä. Sukupuolten välisiä eroja tarkasteltiin khiin neliö -testien ja Mann-Whitneyn U-testin avulla. Iän yhteyttä tutkijakuvaan selvitettiin Kruskal-Wallis -testillä. Tutkimuksen luotettavuutta tarkasteltiin validiteetin ja reliabiliteetin avulla. Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on stereotyyppisinä pidettyjä käsityksiä tutkijoista, vaikkakin stereotyyppisiä piirteitä esiintyi piirroksissa vähemmän aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Tyypillisimmät piirroksissa esiintyneet stereotyyppiset piirteet olivat työskentely sisällä, miestutkija sekä erilaiset tutkimuksen symbolit ja teknologiavälineet. Sukupuolella oli yhteys tutkijakuvaan tyttöjen piirtäessä merkitsevästi enemmän naistutkijoita ja hymyileviä tutkijoita kuin pojat. Vastaajan ikä ei ollut yhteydessä stereotyyppisten piirteiden määrään, toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Leirin teema oli vahvasti yhteydessä niihin tarvikkeisiin, joita tutkijan ympärille piirrettiin. Tutkimuksessa havaittiin piirrosten tulkinnan olevan subjektiivista ja vaikuttavan tutkimuksen tuloksiin. Siten nuorten tutkijakuvaa tulisi jatkossa kartoittaa useiden metodien avulla. Tämä tutkimus antaa viitteitä tiedeleirien potentiaalista lasten ja nuorten tutkijakuvan muovaamisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää luonnontieteiden opetuksen kehittämisessä sekä formaalissa että nonformaalissa tiedekasvatuksessa: tiedostamalla nuoren oman tutkijakuvan muodostuminen voidaan opetuksessa tarjota oppijalle mahdollisuuksia muodostaa realistisempaa ja monipuolisempaa tutkijakuvaa esimerkiksi tutkijavierailujen ja toiminnallisten aktiviteettien kautta. Tämä voi lisätä nuorten kiinnostusta ja minäpystyvyyttä tutkijan uraa kohtaan.