Browsing by Subject "purkumateriaali"

Kiertotaloutta on esitetty ratkaisuksi rakennussektorin kestävyyshaasteisiin, sillä kiertotalouden perusstrategiat tehostavat rakennus- ja purkujätteen sisältämien materiaalien hyötykäyttöä, vähentävät syntyvän jätteen määrää ja kasvattavat resurssitehokkuutta. Suomi on sitoutunut hyödyntämään kaikesta rakennus- ja purkujätteestä materiaalina vähintään 70 %, mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii lisätoimia. Kaupungeilla on merkittävä rooli kiertotalouden mukaisen materiaalikierron edistämisessä. Tämä tutkielma liittyy Lahden kaupungin organisoimaan Niemi Living Lab -pilottihankkeeseen, jossa suunnitellaan Lahdessa sijaitsevan Niemen alueen muutosta teollisuusalueesta asuin- ja virkistysalueeksi. Hankkeen perusajatuksena on miettiä, miten alueen purkumateriaalit saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti kiertotalouden periaatteita noudattaen. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä yleistason kartoitus alueelta ensimmäisenä purettavien tehdasrakennusten purkumateriaaleista ja niiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksista sekä selvittää, millaisia haasteita purkumateriaalien uudelleenkäytölle ja kierrätykselle on alan yritysten näkökulmasta. Tutkimus on tyypiltään tapaustutkimus, jonka aineisto koostui kenttäpäivien havainnoista, materiaalilaskelmista ja asiantuntijahaastatteluista. Tiedonkeruussa hyödynnettiin lisäksi rakennus- ja purkujätteitä käsittelevien yritysten internetsivuja ja ajankohtaisia dokumentteja. Haastateltavia yrityksiä olivat Purkupiha Oy, Gles-yhtiöt, Umacon Oy, Salpamaa Oy, Tarpaper Recycling Finland Oy, Kuusakoski Oy, EcoUp Oyj ja Remeo. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tulosten perusteella tehdasrakennuksista syntyy noin 101 499 tonnia purkumateriaalia. Kartoitettuihin materiaalijakeisiin kuuluivat betoni, tiili, metalli, mineraalivilla, puu, kattohuopa eli bitumikate, lasi, muovi ja kumi, kipsi, keramiikka, asfaltti ja sähkö- ja elekroniikkalaiteromu (SER). Uudelleenkäyttöpotentiaalia on esimerkiksi ilmanvaihtolaitteilla, kuljettimilla, pumpuilla, teräksisillä rakennusosilla, liimapuutuotteilla ja tiilillä. Kaikille materiaalijakeille voidaan lähtökohtaisesti osoittaa jokin kierrätysväylä, mutta jakeisiin sisältyy joitakin materiaalityyppejä tai -laatuja, joita ei kyetä kierrättämään. Useita arvoa lisääviä kierrätysmenetelmiä on jo olemassa, mutta purkumateriaaleja hyödynnetään yhä paljon energiatuotannossa tai alhaisen arvon menetelmillä. Uudelleenkäytön ja kierrätyksen haasteissa korostuivat erityisesti taloudelliset näkökulmat sekä lainsäädännön vaikutus liiketoimintaan ja markkinoiden kehitykseen.