Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "puro"

Sort by: Order: Results:

  • Hämäläinen, Liisa (2019)
    In a national assessment of threatened habitat types published in December 2018, the state of brooks in Finland was evaluated poor throughout the country. The situation is the worst in the channels of clay rich areas that have a long history of agriculture and are suffering from excessive nutrient loads. The developmental direction of all flowing water habitat types is negative compared to the assessment given in 2008. Currently there are tens of thousands of kilometers of brooks in the need of restoration.The problem with the already accomplished restorations is that they are limited only to specific and short parts of the channels. Because the restorations usually do not include monitoring, the data available of the effects of the restorations is limited. The problem is global, which has led to only small development in the restoration methods in the past decades. In order to improve the condition of brooks in Finland, there is a need for new planning methods focusing on the drainage basins and the importance of monitoring. Methods developed in Central Europe and North America focus in considering the restoration area and its drainage basin as one unit, mapping of the original characteristics of the ecosystem and specifying the goals of restoration. In the presence of specific goals, the monitoring will become an integral part of the restoration plan. This study investigated the effect of setting specific goals for the restoration, and whether it could offer solutions in improving the situation of brooks in Finland. This study applies to brooks in general, but through the restoration example used, focuses especially in the restoration of channels in agricultural areas. This study describes the first extensive restoration of agricultural brook completed in Finland. Kumianoja, located in Hämeenkoski, was restored to flow in its original meandering shape of the channel in the length of approximately one kilometer. With the documentation of this restoration, this study creates an overview of brook restoration planning and the different stages of its execution. The study was part of the “Sustainable management and restoration of dredged agricultural streams (KURVI)”-project (2016-2018) of the Finnish Environment Institute that was funded by the Ministry of the Environment. The goal of the project was to develop methods for improving the state of the flowing waters damaged by the agricultural land drainage according to the Strategy for Protection and Restoration of Small Water Bodies published in 2015 and the goals of the Water act renewed in 2011.
  • Lehti, Saija (2020)
    Työn tarkoituksena oli perehtyä valuma-alueiden dynamiikkaan kartoittamalla Vantaan Myyraksenojan virtaamia ja vedenlaatua sekä Kuusijärven ja Bisajärven vaikutuksia Myyraksenojan vedenlaatuun. Työ tehtiin Vantaan kaupungille, Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle, Kuntatekniikan keskus tulosalueelle, Vesihuollon yleissuunnittelu yksikölle. Työlle oli asetettu kaksi hypoteesia. Ensimmäisessä hypoteesissa oletettiin, että sadetapahtumien vaikutuksesta Myyraksenojan valuma-alueen pintavalunta ja avouoman virtaama kasvavat valuma-alueen ominaisuuksien mukaisesti ja että valuma-alueen järvet, Kuusijärvi ja Bisajärvi tasaavat sateen aiheuttamia virtaamahuippuja Myyraksenojan vesistössä. Toisessa hypoteesissa oletettiin, että Bisajärven valuma-alueelta Myyraksenojaan laskeva vesi on laadullisesti puhtaampaa kuin Kuusijärven valuma-alueelta Myyraksenojaan laskeva vesi, koska Bisajärvi on luonnontilainen järvi ja Kuusijärvi on ympärivuotisen ihmistoiminnan alainen järvi. Työn tutkimusalueena olivat Myyraksenojan valuma-alueen pääuoma sekä valuma-alueella sijaitsevat Kuusijärvi ja Bisajärvi. Tutkimusalueesta mitattiin virtausta, sademääriä, veden lämpötilaa ja otettiin vesinäytteitä, joista analysoitiin biologisia, fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä. Virtausta, sademääriä ja veden lämpötilaa mitattiin jatkuvatoimisilla mittareilla ajanjaksolla 28.4.2015-5.6.2015. Jatkuvatoimisen virtausmittarin ja veden lämpötilamittarin lisäksi virtauksia ja veden lämpötilaa mitattiin kenttäolosuhteissa aina vesinäytteidenoton yhteydessä. Vesinäytteitä otettiin Myyraksenojasta ja sen valuma-alueella sijaitsevista Kuusijärvestä ja Bisajärvestä huhti-, touko-, kesä- ja heinäkuussa. Myyraksenojan virtaama noudattelee melko hyvin sadetapahtumia ollen hieman jäljessä sadetapahtumista. Virtaamassa näkyy ajallinen vaihtelu siten, että virtaama pienenee kevään edetessä kesäksi, vaikka sademäärät olivat lähes samaa luokkaa koko mittausajanjakson. Myyraksenojan valuma-alueen pintavalunta ja avouoman virtaama noudattelevat jokseenkin valuma-alueen ominaisuuksia. Kuusijärven ja Bisajärven vaikutus sateen aiheuttamia virtaamahuippuja tasaavina tekijöinä alkaa näkyä mentäessä keväästä kohti kesää. Sadetapahtumia oli melko tasaisesti koko mittausajanjakson ja sademäärät olivat lähes samaa luokkaa koko mittausajanjakson. Sadetapahtumilla näytti olevan hetkellistä vaikututusta Myyraksenojan virtaamaan ja etenkin virtaamahuippuihin, jotka ajoittuivat pääsääntöisesti hieman sadetapahtumien jälkeen. Sadetapahtumien vaikutukset Myyraksenojan virtaamaan olivat kuitenkin sen verran hetkellisiä, että Myyraksenojan virtaama pienenee kevään edetessä kesäksi. Myyraksenojan veden lämpötila nousi lähes tasaisesti koko mittausajanjakson läpi. Sadetapahtumien yhteydessä Myyraksenojan veden lämpötila näytti laskevan hetkellisesti, mutta tällä ei näyttänyt olevan suurempaa vaikutusta veden lämpötilan nousuun huomioiden koko mittausajanjakso. Bisajärvestä ja sen valuma-alueelta Myyraksenojaan laskeva vesi on laadullisesti tasalaatuisempaa, kuin Kuusijärvestä ja sen valumaalueelta laskeva vesi ja tällöin Bisajärvestä ja sen valuma-alueelta laskevan veden kuormittava vaikutus Myyraksenojan veteen on laadullisesti tasalaatuisempaa, kuin Kuusijärvestä ja sen valuma-alueelta laskevan veden kuormittava vaikutus. Näin ollen Bisajärvestä ja sen valuma-alueelta Myyraksenojaan laskevan veden voidaan sanoa olevan laadullisesti puhtaampaa, kuin Kuusijärvestä ja sen valuma-alueelta Myyraksenojaan laskevan veden.