Browsing by Subject "taimen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää ja verrata keskenään kahden luontaisesti kalattoman järven eläinplanktonyhteisöjen rakennetta sekä kalaistutusten vaikutuksia siihen. Tarkoituksena oli myös selvittää äyriäiseläinplanktonin vasteita saalistukseen erilaisen predaatiopaineen vallitessa. Luontaisesti kalattomissa järvissä eliöyhteisö on muovautunut hyvin erilaiseksi visuaalisesti saalistavien kalojen puuttuessa. Näissä järvissä pääpredaattorina toimivat usein selkärangattomat pedot, joiden saalistustekniikka eroaa selvästi kalojen saalistuksesta, ja ne ovat usein kokorajoitteisia ravinnon käytön suhteen. Kalojen visuaalinen saalistus kohdistuu kooltaan suurimpiin ja näkyvimpiin äyriäiseläinplanktoneihin ja ne voivat näin tehokkaasti vaikuttaa eläinplanktonin kokorakenteeseen. Luontaisesti kalattomiin järviin tehdyillä kalaistutuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia koko järven eliöyhteisöön. Oletuksena oli, että äyriäiseläinplankton olisi kooltaan suurempaa kalattomassa järvessä verrattuna istutettuun järveen. Oletimme pienikokoisen Bosmina spp. -vesikirpun suojautuvan selkärangattomien petojen predaatiota vastaan erilaisten korostuneiden morfologisten piirteiden avulla. Myös äyriäiseläinplanktonin vertikaalisen sijainnin oletettiin eroavan järvien välillä. Kuutsjärvi ja Tippakuru sijaitsevat Värriön luonnonpuiston alueella Itä-Lapissa. Molemmat tutkimusjärvet ovat luontaisesti kalattomia latvajärviä, mutta Kuutsjärveen on istutettu taimenta 1980-luvulla ja se muodosti järveen pysyvän taimenkannan. Eläinplanktonnäytteet otettiin limnos -putkinäytteenottimella järven syvimmästä kohdasta koko vesipatsaan syvyydeltä metrin välein kesällä 2010, kolmena eri näytteenottokertana. Näytteet mikroskopoitiin ja niistä määritettiin lajit/suvut mahdollisimman tarkasti ja äyriäiseläinplanktonin koko mitattiin. Näytteistä määritettiin eläinplanktonin tiheydet, äyriäiseläinplanktonin biomassat, keskikoot ja kokojakaumat. Lisäksi mitattiin pienikokoisen Bosmina spp. -vesikirpun ulokkeiden (mucro, antennula) pituudet predaatiopaineen vaikutusten arvioimiseksi. Äyriäiseläinplanktonin vertikaalinen sijainti vesipatsaassa määritettiin. Selvimmin pelagiaalin eläinplanktonyhteisöt erosivat toisistaan kokonaistiheyksien osalta, minkä aiheutti rataseläinten voimakas lisääntyminen kalattomassa Tippakurussa kesän aikana. Eläinplanktonlajisto oli järvissä kuitenkin hyvin samanlainen ja lajirunsaus vain hieman suurempi kalattomassa Tippakurussa. Äyriäiseläinplanktonin biomassat vaihtelivat kuukausien välillä, mutta eivät eronneet merkittävästi järvien välillä. Molemmissa järvissä hallitsevina äyriäiseläinplanktoneina esiintyivät hankajalkaiset ja vesikirppuja esiintyi selkeästi vähemmän. Äyriäiseläinplanktonin keskikoot erosivat joiltain osin järvien välillä ja olivat pääosin suuremmat kalattomassa Tippakurussa. Kalattomille järville tyypillistä hyvin suurikokoista eläinplanktonia ei Tippakurussa kuitenkaan esiintynyt ja erot jäivät tästä syystä oletettua pienemmiksi. Pienikokoisen Bosmina spp. -vesikirpun mucrojen pituuksissa havaittiin kuitenkin selkeä ero. Mucrot olivat kooltaan selvästi suuremmat kalattomassa Tippakurussa koko kesän ajan ja tätä ollaankin pidetty yhtenä luotettavimpana Bosmina spp. -vesikirppujen vasteena selkärangattomien petojen saalistukseen. Äyriäiseläinplanktonin sijainnissa havaittiin eroja lähinnä hankajalkaisten ja vesikirppujen välillä, mutta järvien välillä erot olivat vähäisiä, joitain yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Erilaisesta predaatiopaineesta huolimatta järvien eläinplanktonlajisto erosi vain vähän järvien välillä ja erot olivat joiltain osin jopa päinvastaisia oletettuun nähden. Kuutsjärven eläinplanktonlajisto muistutti monelta osin muiden istutettujen järvien lajistoa, koostuen lähinnä pienikokoisesta äyriäiseläinplanktonista ja rataseläimistä. Järvessä esiintyvä taimen ei ole tehokas planktivori, joten se on todennäköisesti vaikuttanut Kuutsjärven eläinplanktonlajistoon lähinnä trofiatasojen välisten vuorovaikutusten kautta, hävittämällä selkärangattomat pedot pelagiaalista. Tippakurussa sen sijaan havaittiin kalattomille järville poikkeuksellisen runsaasti rataseläimiä ja äyriäiseläinplankton oli kooltaan verrattaen pientä. Myös äyriäiseläinplanktonin sijainti oli monilta osin poikkeava muihin tutkimuksiin nähden. Tippakurun pelagiaalissa, poikkeuksellisesti myös päiväsaikaan esiintyneet selkärangattomat pedot G.lacustris ja C. flavicans ovat tehokkaalla, myös suuriin eläinplanktereihin kohdistuneella predaatiollaan todennäköisesti muovanneet Tippakurun eläinplanktonyhteisöstä ja sen vasteista hyvin omaleimaisen sekä poikkeavan muihin kalattomiin järviin nähden. Voimakkaammasta selkärangattomien petojen predaatiosta Tippakurussa kuitenkin kertovat Bosmina spp. -vesikirpun suuremmat mucrot verrattuna Kuutsjärveen, jossa istutettu taimen on hävittänyt selkärangattomat pedot pelagiaalista.
-
(2020)The River Vantaa Gypsum Project’s (2018–2020) effects on fish stock were studied in a total of six different research areas in the Lepsämä River and the Luhtajoki River in Nurmijärvi. Two reference areas unaffected by the gypsum-treated fields and four downstream impact areas were selected as research areas. The goal was to examine the status of the local fish stock and its possible changes in the impact areas by electrofishing and the suitability of water quality for the reproduction of brown trout by incubating eggs in situ. These results were compared with those of the reference areas. Electrofishing was conducted in the autumn of 2018 prior to the gypsum treatment and was repeated the following autumn. The results of 2019 and 2018 were compared with each other and the changes in the status of the fish stock in the reference and impact areas were also compared in order to take into account the natural variation between years. The brown trout eggs were incubated from autumn 2018 to spring 2019. The water quality of the rivers was monitored at the same time and particular attention was given to the sulphate concentrations in the river during the incubation. Based on the electrofishing results, gypsum treatment had no observable effects on the fish stocks. The results improved in both the reference and impact areas in the latter year. The natural reproduction of brown trout was also found to have been successful in the impact areas. In the incubation experiment, the survival rate was approximately the same in the reference areas and the impact areas. Survival to hatching was slightly better in the control areas. However, no statistically significant difference was observed. Environmental variables had a significant effect on the test results, and there was a large dispersion both between and within the study areas. According to the results, water quality is suitable for brown trout reproduction even after gypsum treatment. The measured and estimated sulphate concentrations in river waters during the studies were well below the limits established in scientific studies. The results show that the sulphate concentrations and reduced water turbidity did not affect the fish stocks. The results did not reveal gypsum treatments having any effects on fish stocks. According to this and previous studies, it seems very likely that gypsum treatment does not have a significant effect on fish stocks in rivers or on brown trout reproduction. However, the results do not exclude all possible local effects, temporary or long-term, that gypsum treatments might have, especially when the treated areas are larger. A more detailed impact assessment would require further research.
Now showing items 1-2 of 2