Faculty of Veterinary Medicine
Recent Submissions
-
Sisäloisten esiintyminen suomalaisten kissojen ja koirien ulostenäytteissä Mini-FLOTAC-menetelmällä (2023)TIIVISTELMÄ Tiedekunta: Eläinlääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma Tekijä: Eeva-Maria Williamson, ELK Työn nimi: Sisäloisten esiintyminen suomalaisten kissojen ja koirien ulostenäytteissä Mini-FLOTAC-menetelmällä Työn laji: Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma Kuukausi ja vuosi: 12/2023 Sivumäärä: 47 Avainsanat: Sisäloinen, suolistoloinen, keuhkoloinen, Mini-FLOTAC, Toxocara, Capillaria, flotaatiotutkimus Ohjaaja tai ohjaajat: Anu Näreaho, Pia Rapp Työn johtaja: Antti Sukura Osasto: Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto Oppiaine: Eläinlääketieteellinen parasitologia Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Sisäloisten eli loismatojen ja loisalkueläinten esiintymisen ymmärtäminen lemmikkieläimillä on tärkeää niiden mahdollisesti aiheuttamien terveyshaittojen takia. Jotkut loiset voivat myös tarttua ihmiseen. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää suomalaisten kissojen ja koirien ajankohtaista sisäloistilannetta. Tutkimus antaa uutta tietoa erityisesti löytökissojen sisäloisten esiintyvyydestä Suomessa. Tutkimus tehtiin ulostenäytteistä Mini-FLOTAC-menetelmällä käyttäen flotaatioliuoksena sinkkisulfaattia. Sinkkisulfaatti on tiiviimpää kuin aiemmissa tutkimuksissa käytetty magnesiumsulfaatti ja siinä kelluvat myös painavat loismunat, jotka ovat voineet aiemmin jäädä havaitsematta. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli kerätä eläinten esitietoja aineiston kuvailemiseksi ja mahdollisten loistartuntoihin liittyvien taustatekijöiden selvittämiseksi. Tutkielma sisältää myös kirjallisuuskatsauksen, jossa kuvataan aiempia esiintyvyystutkimuksia ja niitä loisia, joita menetelmällä voitaisiin odottaa Suomessa löytyvän. Hypoteesina oli, että löytyvät sisäloiset ja niiden esiintyvyys olisivat samankaltaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, ja että loistartuntoja esiintyy enemmän vapaana ulkoilevilla ja raakaruokaa syövillä lemmikeillä. Tämä lisensiaatintutkielma on osa laajempaa meneillään olevaa tutkimusta. Tämän tutkielman puitteissa näytteitä tutkittiin 143. Koirien ulostenäytteistä positiivisia sisäloisille oli 1,2 % (1/86) ja kissojen näytteistä 35,1 % (20/57). Kissojen positiivisista näytteistä 90 % (18/20) oli löytökissoilta, jotka eivät olleet vielä matolääkittyjä. Näytteiden pienestä määrästä johtuen tilastollisia analyyseja ei tehty tässä tutkielmassa. Löytökissojen sisäloistartunnat olivat kuitenkin erittäin yleisiä ja moni löytökissa oli infektoitunut useammalla kuin yhdellä eri loismato- tai alkueläinlajilla. Löytökissojen loishäätölääkitys heti kiinnioton jälkeen on erittäin perusteltua. Tässä otoksessa sisäloisia ei löytynyt ulkoilemattomilta tai valvotusti ulkoilevilta lemmikkikissoilta. Kissojen näytteistä löytyneitä loisia olivat kissan suolinkainen (Toxocara cati), Capillaria-keuhkomato, Taenia-heisimato, Isospora-alkueläin ja Hammondia- tai Toxoplasma-alkueläin. Keuhkomadon (Capillaria aerophila) yleisyys oli yllättävää, sillä sitä ei ole tietääksemme aiemmissa kissojen sisäloistutkimuksissa Suomesta löytynyt. Capillarian munat ovat painavia, ja niiden havaitsemiseen tulee käyttää korkean ominaispainon flotaatioliuosta. Capillaria-keuhkomato kannattaa jatkossa ottaa huomioon diagnostiikassa ja pitää vaihtoehtona kissan keuhko-oireiden aiheuttajana. Koirien ainoasta positiivisesta näytteestä löytyi Strongylida-lahkon munia. Tämän tyyppisiä munia ei voi morfologian perusteella tunnistaa lajitasolle, mutta kyseessä saattaa olla joko Suomessa koirilla esiintyvän Uncinaria stenocephala -hakamadon munia, tai koiran elimistön läpi kulkevia kasvinsyöjän loismadon munia. Kasvinsyöjän loisen munia voi löytyä koiran ulosteesta, jos koira on syönyt jonkin toisen eläimen ulostetta, jossa niitä on esiintynyt. Aiempien tutkimusten perusteella koirilta odotettiin useampia positiivisia suolistoloislöydöksiä. Matalaan esiintyvyyteen vaikuttaa mahdollisesti se, että aineiston koirat olivat yli puolivuotiaita, ja sisäloisten esiintyvyys on korkeampaa pennuilla kuin aikuisilla.
-
(2023)Ravihevosten suuvauriot ovat keränneet viime vuosina huomiota sidosryhmien keskuudessa, koska niiden vaikutus hevosen hyvinvointiin on merkittävä ja niiden esiintyvyys on laajaa. Myös hevosten kipukäyttäytyminen on ajankohtainen aihe tutkimuskentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ohjaspaine vaikuttaa hevosen käytökseen ajon aikana. Tutkimukseen osallistui 8 ravihevosta, joiden ohjaspaineita tutkittiin ajosuorituksen aikana ohjiin kiinnitetyillä ohjaspainemittareilla. Hevosten käytöstä kuvattiin videokameralle hevosen vierellä ajavasta autosta. Hevosten suut tutkittiin ennen ja jälkeen ajosuorituksen. Mitatut maksimi ohjaspaineet vaihtelivat hevoskohtaisesti 106 N (Newton) ja 236 N välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että korkeammassa ohjaspaineessa hevosilla esiintyi enemmän käytösmuutoksia korvien ja suun alueella, kuin matalassa ohjaspaineessa. Nämä käytösmuutokset voidaan aikaisemman kirjallisuuden perusteella tunnistaa kipu- tai välttämiskäytökseksi. Korkeassa ohjaspaineessa hevoset pitivät korvia enemmän takana, pitivät suuta auki enemmän ja pidempään ja aukoivat suuta pidempään kuin matalassa ohjaspaineessa. Matalassa ohjaspaineessa hevoset pitivät suuta pidempään kiinni. Hevosista kolmella esiintyi kohtalaisia mustelmia kuolainten vaikutusalueella ajon jälkeen. Näillä hevosilla myös mediaani ohjaspaineet olivat numeerisesti suuremmat kuin muilla hevosilla, ja kiireistä käyntiä esiintyi enemmän kuin muilla. Tutkimuksen perusteella on todennäköistä, että lisääntyneet suun ja korvan liikkeet viittaavat epämiellyttävään tuntemukseen suun alueella ja vireystilan nousuun. Kiireinen käynti voi indikoida lisääntynyttä riskiä suuvaurioiden syntyyn. Tunnistamalla näitä käytösmuutoksia voivat ohjastajat sekä muut sidosryhmien edustajat pyrkiä omalta osaltaan minimoimaan hevosen koettua kipua tai epämiellyttävyyden tunnetta.
-
(2023)Välilevytyrä on koirilla yleinen neurologisia toimintahäiriöitä aiheuttava sairaus. Hansen tyypin I välilevytyrässä välilevyn uloin kerros, annulus fibrosus, repeää ja sen sisäpuolella sijaitsevaa nucleus pulposusta työntyy selkäydinkanavaan. Tämän seurauksena erityisesti rinta-lannerangan alueen välilevytyrät aiheuttavat selkäytimen kompressiota. Tyypillisiä oireita tämän alueen välilevytyrälle ovat kipu sekä eri asteiset neurologiset puutokset. Hansen tyypin I välilevytyrää tavataan erityisesti kondrodystrofisilla roduilla, kuten mäyräkoirilla. Tämä johtuu niillä kromosomeissa 12 ja 18 sijaitsevan FGF4 -retrogeenin ekspressiosta, jonka seurauksena välilevyn degeneraatio alkaa nuoremmalla iällä ja etenee nopeammin kuin muilla roduilla. Tämän lisensiaatintutkielman kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on esitellä mäyräkoirilla esiintyvää Hansen tyypin I välilevytyrää, sen diagnosointia ja hoitovaihtoehtoja. Lisäksi käydään läpi välilevytyrän aiheuttaman kivun fysiologiaa ja kivunarviointia. Tutkimusosuuden tavoitteena on selvittää tilastotieteen keinoin, onko eläinlääkärien ja omistajien välilevytyräpotilaalla esiintyvän kivun arvioinnissa tilastollista eroavaisuutta. Lisäksi tavoitteena on selvittää korreloivatko tutkimuksessa käytetyt kivunarviointityökalut sekä korreloivatko välilevytyräpotilaiden oireiden voimakkuus ja leikkauksessa havaitut makroskooppiset löydökset. Tutkimuksen hypoteesina on, että omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri, kivunarviointityökalut korreloivat keskenään sekä se, että oireiden ollessa vakavammat, makroskooppiset löydöksetkin olisivat vakavampia. Tutkimuksen aineistona käytettiin marraskuun 2020 ja tammikuun 2023 välillä eläinsairaala Aistissa rinta-lannerangan alueelta välilevytyräleikattuja mäyräkoiria. Tutkimukseen osallistui 14 koiraa. Eläinlääkäri ja omistaja arvioivat ennen leikkausta potilaan kipua kahdella eri kivunarviointityökalulla: Glasgow:n lyhennetyllä versiolla (The short form of the Glasgow Composite Measure Pain Scale, CMPS-SF) ja Visual Analogue Scale:lla (VAS). Lisäksi potilailta kerättiin perustietojen kuten iän lisäksi tietoja oireiden alkamisesta ja niiden kehittymisestä, koiran toimintakyvystä, neurologisesta luokituksesta (Modified Frankel score, MFS) sekä leikkauksessa välilevyssä, selkäydinkanavassa ja selkäytimessä havaituista makroskooppisista löydöksistä. Omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri molemmilla kivunarviointityökaluilla. Käytetyt kivunarviointityökalut korreloivat omistajien käyttäminä, mutta eivät eläinlääkärin käyttäminä. Neurologisten oireiden ja makroskooppisten löydösten vakavuudella ei havaittu yhteyttä. Omistajat kokivat koiran elämänlaadun heikkenevän kivun ollessa voimakkaampaa. Tutkimuksen hypoteesit pitivät osittain paikkansa. Omistajat arvioivat kivun suuremmaksi kuin eläinlääkäri ja kivunarviointityökalut eivät korreloineet eläinlääkärien käyttämänä. Nämä ovat tärkeitä tuloksia, sillä ne kertovat kivunarvioinnin haastavuudesta. Kivun voimakkuuden arviointi on tärkeää, sillä sen avulla voidaan arvioida kivunlievityksen tarvetta ja parantaa näin koiran elämänlaatua. Siksi olisikin tärkeää löytää kivunarviointityökalu, jolla omistaja voisi arvioida kivun voimakkuutta luotettavasti. Tutkimuksen pienen otoskoon ja aiheen tärkeyden vuoksi aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja kliinisiä kokeita.
-
(2023)Lampaiden laidunnus on lampaanlihantuotannon perusta. Erilaisilla laitumilla laiduntaessaan lampaat saavat liikkua vapaasti ja toteuttaa luontaista lauma- ja ruokailukäyttäytymistään. Suomalaisten lampaiden kantamista zoonoottisista taudinaiheuttajista on merkittävästi vähemmän tietoa kuin nautojen vastaavista zoonooseista. Lammastalouden on syytä valmistautua Suomeen saapuviin uusiin zoonoottisiin taudinaiheuttajiin, ilmasto muuttuu ja niin myös loistilanne. Maailmalla muutoksia levinneisyydessä on jo havaittu mm. ison maksamadon kohdalla. Cryptosporidium-alkueläimen aiheuttamat infektiot ovat lisääntyneet ihmisillä, myös Suomessa. Cryptosporirium parvum on yleisin zoonoottinen kryptosporidioosin aiheuttaja. C. parvum alkueläimen esiintymisestä lampailla Suomessa ei ole kansallisesti kattavaa tutkimustietoa. Toinen yleinen kryptosporidioosia aiheuttaja C. hominis leviää lähinnä ihmisten välillä. Tämä tutkielma tehtiin osana Lammaslaitumien zoonoosit –hankkeen ensimmäistä osatehtävää. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke on eläinlääketieteellisen tiedekunnan vetämä ja hankkeen yhteistyökumppanina toimii Ruokavirasto. Hankkeen päätavoitteena on saada tietoa lampailla esiintyvistä zoonoottisista bakteeri- ja loistartunnoista, sekä tuottaa tietoa niiden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksessa perehdytään lampaiden laidunvälitteisistä zoonoottisista loisista maksamatojen ja Cryptosporidium alkueläimen elämänkiertoon, levinneisyyteen sekä tartuntojen hallintaan laitumilla. Kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää suomalaisilta lampureilta kyselytutkimuksen avulla lampoloiden bioturvallisuustoimia, laidunnus- ja juomavesiasioita sekä näkemystä sisäloisten levinneisyydestä. Tutkielman tutkimusosan aineisto kerättiin 10.11.–20.12.2022 kyselytutkimuksella. Lampureiden sähköpostiosoitteita saatiin 3 978 kappaletta tietopyyntönä Ruokaviraston lammasrekisteristä. Kyselyyn vastattiin nimettömästi. Kyselyyn saatiin 241 vastausta, joista 226 vastaajalla oli lampaita. Suomessa oli vuonna 2022 rekisteröityneitä lampaanpitäjiä yhteensä 1187 kappaletta (Luke 2022). Kyselyyn vastanneilla oli yli 1-vuotiaita uuhia yhteensä 9 218. Luonnonvarakeskuksen mukaan koko Suomessa uuhia oli yhteensä 63 618 vuonna 2022. Kyselytutkimukseen osallistuneet tilat kattoivat siis yli 14 % koko Suomen uuhimäärästä. Kyselyssä oli yhteensä 68 kysymystä ja vastauksia saatiin jokaisesta Suomen maakunnasta. Yli puolet kyselyn vastaajista ilmoitti lampaiden pidon olevan harrastus. Vain neljällä 226:stä vastaajasta lampaat eivät laiduntaneet. Vastaajista 40 % oli luonnonmukaisessa tuotannossa mukana. Kyselyn mukaan lammastiloilla on hyvin monenlaisia tulonlähteitä. Tautisulut ovat lammastiloilla harvinaisia. Vastaajista 14 % (n=220) lampaat laidunsivat joko samaan tai eri aikaan muiden eläinten kanssa. Kyselytutkimuksen mukaan Cryptosporidium alkueläintä ei ole havaittu yhdelläkään lammastilalla. Vastaajista kolme ilmoitti lampailta löytyneen isoa maksamatoa ja viisi pientä maksamatoa.
-
(2023)Vakavat lonkan kehityshäiriöt, vakava nivelrikko ja lonkkaluksaatio ovat lonkan tekonivelleikkauksen (THR, total hip replacement) yleisimmät indikaatiot. Tekonivelleikkauksessa reisiluun pää- ja kaulaosa poistetaan ja lonkkanivel korvataan osittain tai kokonaan implanttien avulla. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuosina 2013–2021 tehtyjen lonkan tekonivelleikkausten komplikaatiot sekä selvittää komplikaatioiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa leikkauksia tehtiin vain koirille. Lonkan tekonivelleikkausten komplikaatoiden määrä vaihtelee 5–20 % välillä riippuen tutkimuksesta. Hypoteesina tässä tutkimuksessa on, että komplikaatiotaso on korkeampi, sillä lonkan keinonivelleikkauksia on vasta aloitettu tekemään Yliopistollisessa eläinsairaalassa ja leikkausten määrä on vielä suhteellisen pieni. Tutkimukseen valittiin kaikki lonkan tekonivelleikkaukseen osallistuneet koirat, jotka leikattiin Yliopistollisessa eläinsairaalassa vuosina 2013–2021. Potilaiden komplikaatiot kirjattiin ylös ja luokiteltiin vähäisiin, huomattaviin ja katastrofaalisiin komplikaatioihin. Vähäisiksi komplikaatioiksi luokiteltiin sellaiset, jotka olivat parannettavissa ilman leikkaushoitoa, huomattavat vaativat kirurgista tai lääkkeellistä jatkohoitoa ja katastrofaaliset johtivat potilaan menehtymiseen tai eutanasiapäätökseen. Leikkauksia tehtiin yhteensä 54 kappaletta. Leikattuja koiria oli 46, joista seitsemältä leikattiin molemmat lonkat. Koirista 32,6 % (n=15) oli intakteja narttuja, 30,4 % (n=14) intakteja uroksia, 17,4 % (n=8) steriloituja narttuja ja 19,6 % (n=9) kastroituja uroksia. Koirien iän keskiarvo ± keskihajonta oli 3,4 ± 2,3 vuotta, nuorin 0,7 ja vanhin 8,7 vuotta. Koirien painot vaihtelivat 3,0 ja 57,5 kg välillä, keskiarvon ± keskihajonnan ollessa 25,9 kg ±11,5 kg. Tutkimukseen osallistui 23 eri rodun edustajia. Yleisin syy lonkan tekonivelleikkaukselle oli dysplasia ja/tai nivelrikko. 31 jalassa (57,4 %) diagnosoitiin dysplasia ja 32 jalassa (59,2 %) nivelrikko. Vasemmanpuoleisia lonkan tekoniveliä tehtiin 25 kappaletta (46,3 %) ja oikeanpuoleisia 29 kappaletta (53,7 %). Suuressa osassa THR-leikkauksia käytettiin sementitöntä (Kyon Zürich Cementless) tekoniveltä 48 leikkauksessa (88,9 %). Sementillisiä (Biomedtrix CFX) implantteja käytettiin vain kuudessa leikkauksessa (11,1 %), sillä se soveltui ainoastaan alle 10 kiloa painaville koirille. Eri asteisia komplikaatioita ilmeni 43,6 % eli 24 leikkauksessa. Komplikaatioiden kokonaismäärä oli 34, sillä osalla potilaista komplikaatioita todettiin useita. Katastrofaalikseksi luokiteltuja komplikaatioita havaittiin 2 tapauksessa (3,7 %). Huomattavia komplikaatioita havaittiin 13 tapauksessa (24,1 %) ja vähäisiä komplikaatioita 9 tapauksessa (16,7 %). Luksaatio oli yleisin huomattava komplikaatio ja se todettiin kuudessa tapauksessa (11,1 %).