Browsing by Author "Älli, Laura"

Tutkimuksessa selvitettiin enrofloksasiinin farmikokinetiikkaa naudalla eri antotavoilla (s.c., i.m. ja i.v.). Annos kaikilla antotavoilla oli mg/kg. Tutkimusaineistona oli 5 lypsylehmää. Lehmistä kerättiin maito- ja verinäytteitä. Maito- ja verinäytteiden lääkeainepitoisuudet analysoitiin agar-diffuusiomenetelmällä. Tuloksista laskettiin farmakokineettisiä parametreja, joita myös käsiteltiin tilastollisesti. Puoliintumisajaksi i.v. antotavalla saatiin 1,68 h, s.c. antotavalla 5,55 h ja i.m. antotavalla 5,90 h. Ero puoliintumisajoissa on tilastollisesti merkitsevä. I.m. ja s.c. antotavoilla saatu pitkä puoliintumisaika selittyy ns. flip-flop-ilmiöllä. Flip-flop-ilmiö syntyy, kun imeytyminen antokohdasta on niin hidasta, että se rajoittaa eliminaatiota. Tilastollisesti merkittävä o saatiin MRT-arvolle (mean residence time, keskimääräinen viipymisaika) i.v. ja i.m. antotavan ja i.v. ja i.m. antotavan välillä. Huippupitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa eri antotapojen välillä. Keskimääräinen enrofloksasiini-pitoisuus seerumissa annosvälillä 12 h annettuna suonensisäisti annoksella 5 mg/kg oli 0,617. Tämä pitoisuus ylittää useimpien gram-negatiivisten bakteerien MIC-arvon. Enrofloksasiini siirtyy hyvin maitoon. Keskiarvopitoisuudet maidossa 12h kohdalla eri annostelutapojen jälkeen vaihtelivat välillä 0,63 mg/1-1t,51 mg/l. Tavallisimpien gram-negatiivisten mastiittipatogeenien Mic_90-arvo on välillä 0,03 mg/1-0,13 mg/1. Suuren kudosärsyttävyytensä vuoksi enrofloksasiini olisi annosteltava i.v. Enrofloksasiini vaikuttaa farmakokinetiikaltaan sopivalta lääkeaineelta lypsylehmien lääkintään. Sopivia indikaatioita olisivat mm. E. coli- ja Pasteurella-bakteerien sekä mykoplasmojen aiheuttamat infektiot (esim. hengitystietulehdukset).