Browsing by Author "Andelin, Liisa"

Pyometra, märkäinen kohtutulehdus, on sukukypsien narttukoirien yleinen sairaus, johon sairastuu ensimmäisen kymmenen elinvuoden aikana jopa lähes neljännes synnyttämättömistä narttukoirista. Taudin mahdollisuus tulisi oireiden perusteella aina ottaa huomioon steriloimattoman narttukoiran kliinisessä tutkimuksessa. Yleisimpiä sairauden oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, oksentelu, ripulointi sekä vatsaontelon turvotus ja palpaatioarkuus. Sydän- ja hengitysfrekvenssi ovat usein koholla ja limakalvot voivat olla väriltään verekkäät, vaaleat tai tokseemiset. Koira on usein myös kuumeinen. Jos koiran kohdunkaula on auki, tilaan liittyy yleensä myös emättimen märkävuoto. Jos kohdunkaula on kiinni, tulehduserite ei pääse poistumaan kohdusta ja tällöin myös kliiniset oireet yleensä kehittyvät nopeammin. Toisinaan oireet saattavat sairauden alkuvaiheessa olla lieviä, mutta tilannetta tulisi aina käsitellä hätätapauksena sen aiheuttamien henkeä uhkaavien, systeemisten vaikutusten vuoksi. Pyometran komplikaatioihin lukeutuvat mm. verenmyrkytys, vatsakalvon tulehdus sekä kohdun repeäminen. Hoitamattomana pyometra johtaa yleensä koiran kuolemaan. Tavallisesti pyometran diagnosointi onnistuu helposti ultraäänitutkimuksella, jossa vatsaontelon kaudaaliosassa havaitaan nestetäytteiset kohdunsarvet. Myös verinäytteet on hyvä tutkia tilan kliinisen kokonaiskuvan arvioimiseksi sekä hoidon suunnittelun tueksi. Sairaus saattaa aiheuttaa potilaalle mm. elimistön kuivumista, anemiaa sekä elinvaurioita. Pyometran suositelluin hoitokeino on ovariohysterektomia, jossa kohtu ja munasarjat poistetaan kirurgisesti. Joissain tapauksissa voidaan vaihtoehtoisesti harkita myös lääkehoitoa, joka ei kuitenkaan paranna kohdun muuttuneita olosuhteita pysyvästi, vaan tulehdus tavallisesti uusiutuu. Myös vakavat komplikaatiot ovat lääkehoidon yhteydessä yleisempiä. Pyometran ennuste on sairauden vakavuuteen nähden hyvä. Sairauden kokonaiskuolleisuus on 3-20%, kun kirurgisesti hoidetuilla tapauksilla vain 5%. Ennustetta parantavat sairauden varhainen havaitseminen sekä pikainen hoitoon hakeutuminen. Runsaasta tutkimuksesta huolimatta pyometran etiologia on vielä osittain epäselvä. Yleisesti sitä kuitenkin pidetään nartun kiimankiertoon liittyvien hormonien sekä elimistön normaalimikrobistoon kuuluvien bakteerien aiheuttamana. Pitkät estrogeeni- ja progesteronivaiheet aiheuttavat kohdun limakalvolle muutoksia, jotka tarjoavat bakteereille ihanteelliset kolonisaatio- ja lisääntymisolosuhteet. Myös aikaisemmat, esimerkiksi tiineyden keskeytykseen tai kiiman siirtoon käytetyt hormonihoidot, lisäävät nartun riskiä sairastua pyometraan. Toisinaan sairauden voi selittää myös erilaiset emättimen epämuodostumat. Viimeaikaisen pyometratutkimuksen mielenkiinnon kohteena ovat olleet paitsi erilaiset hoitokokeilut myös uusien laboratoriotestien kehittäminen diagnostiikan tueksi. Sopivien biomarkkereiden löytymiseksi tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tietoa taudin etiologiasta, patogeneesistä sekä systeemisestä etenemisestä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tämänhetkisen tutkimustiedon valossa perehtyä pyometran oireisiin, etiologiaan, diagnostiikkaan, patogeneesiin, vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin sekä hoitoennusteeseen. Työn tarkoituksena on myös toimia tietolähteenä eläinlääketieteen opiskelijoille sekä eläinlääkäreille.