Browsing by Author "Aro, Paula"

Hyvä utareterveys on edellytys kannattavalle ja sujuvalle työnteolle maidontuotantotilalla. Tavoitteena tulee olla, että lähes kaikki maito voidaan lypsää tankkiin säilyttäen parhain mahdollinen maidon tilityshinta (E-luokka). Automaattilypsyn suosio on koko ajan kasvussa. Automaattilypsyn vaikutus utareterveyteen perustuu sen eroavaisuuksiin perinteiseen lypsyyn verrattuna. Utareterveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lypsykertojen lisääntyminen, lypsyvälien epäsäännöllisyys, koneellinen utareen esikäsittely ja lypsyjärjestyksen puuttuminen sekä maidon laadun arviointi koneellisin mittauksin. Tämän työn tavoitteena oli kartoittaa yhdeksän etelä-savolaisen automaattista lypsyjärjestelmää käyttävän tilan utareterveystilanne keväällä 2006. Lisäksi työssä havainnoitiin automaattisten lypsyjärjestelmien vedinpesujen onnistumista. Utareterveyskartoituksessa kerättiin tietoja lehmäkohtaisesta vedinten kunnosta juuri ennen lypsyä sekä tehtiin neljänneskohtainen solutestikoe (CMT). Neljänneskohtaiset vedinten kunnot on kerätty terveydenhuoltokäyntien yhteydessä. Muita utareterveyden tunnuslukuja on kerätty terveydenhuoltokäyntilomakkeista vuosilta 2006-2007. Lisäksi ennen lypsyä kerättiin tietoa automaattisen lypsyjärjestelmän tekemän vedinten puhdistuksen teknisestä onnistumisesta sekä pesun tehokkuudesta lehmäkohtaisesti. Tilojen utareterveyttä verrattiin yleisesti käytettyihin utareterveyden mittareihin. Utareterveyskartoituksessa huomattiin neljällä tilalla ongelmia lypsyn teknisessä toimivuudessa. Näillä tiloilla myös vedinten kunto oli keskimääräistä huonompi. Yhdellä tiloista lehmät olivat lypsyllä todella levottomia. Tällä tilalla myös tulehtuneita neljänneksiä oli yli tavoiterajan. Toisella tilalla, jossa vetimien kunnossa oli myös parantamisen varaa, oli jouduttu poistamaan lehmiä edellisen vuoden aikana yli tavoitteen huonon utareterveyden takia. Kolmelle utareterveyskartoitukseen osallistuneista tiloista ei pystytty tekemään luotettavaa arvioita utareterveyden tilanteesta puutteellisten tietojen takia. Tässä kartoituksessa lehmäkohtaisesti epäonnistuneita vetimien pesuja esiintyi keskimäärin 27,5 prosenttia. Pesu epäonnistui teknisesti utarerakenteen, laitevian tai tuntemattoman syyn takia noin 6 prosentissa tapauksista. Automaattisen lypsyjärjestelmän pesusta huolimatta vetimiä jäi likaiseksi noin 21 prosentissa lehmäkohtaisista vedinpesuista. Tähän syynä oli ennestään likainen utare tai vetimien kuiva iho. Utareterveyskartoituksesta saatu aineisto oli suppea. Kartoituksessa oli keskitytty lypsyrasituksen mittaamiseen ja todentamiseen. Osalle tiloista kartoitus ei antanut kovinkaan paljon uutta tietoa tilan utareterveystilanteesta, verrattuna terveydenhuoltokäyntien antamaan tietoon. Hankkeeseen osallistuneilla tiloilla automaattinen lypsyjärjestelmä ei ole huonontanut utareterveystilannetta. Utareterveyskartoitukseen osallistuneet tilat tuottivat kaikki E-luokan maitoa. Tilakohtaiseen utareterveystilanteeseen vaikuttaa kuitenkin suuresti tilan sisäinen hallinta ja osaaminen.