Browsing by Author "Dillard, Kati"

Pneumocystis carinii kuuluu sieniin muodostaen hyvin heterogeenisen ja isäntälajispesifisen ryhmän. Organismin eri tyyppejä tavataan ihmisillä ja useilla eri eläinlajeilla. P. carinii -loisen elinkierto keuhkokudoksessa tunnetaan jo melko hyvin, mutta isäntäeläimen ulkopuolinen elinkierto on vielä tuntematon. P. carinii voi kolonisoida keuhkokudoksen ilman kliinisiä oireita, mutta se aiheuttaa vakavan Pneumocystis carinii pneumonian (PCP) potilaille joilla on synnynnäinen tai hankittu immunosupressio. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää histokemiallisella (GMS-värjäys)- ja immunohisto-kemiallisella (IHC) menetelmällä P. carinii -loisen prevalenssia luonnonvaraisessa rottapopulaatiossa. Infektion riskitekijät analysoitiin anamnestisista tiedoista. Aineisto koostui keuhkonäytteistä jotka oli kerätty vuonna 2000 Valkealan kaatopaikan sulkemisesta aiheutuneen rottapaon yhteydessä lopetetuista 146 rotasta (Rattus Norwegicus). Näytteidenoton yhteydessä kerätyistä yksilötason tiedoista eläinten sukupuolta, ikää, totaalipainoa ja pituutta käytettiin tähän tutkimukseen. Kaikki keuhkonäytteet tutkittiin GMS-värjäyksellä ja osa IHC-menetelmällä. P. carinii -prevalenssin ja infektion riskitekijöiden tilastollisessa testauksessa käytettiin chi-square- ja Stundent-t-testiä. GMS- ja IHC-värjäystulosten yhteneväisyyttä selvitettiin kappa-testillä. Tutkituista näytteistä 54 % oli GMS-värjäyksellä P. carinii positiivisia. Tulos korreloi maailmalla tehtyjen tutkimusten kanssa joissa on käytetty samaa histokemiallista menetelmää. Tutkimuksessa iällä, painolla, pituudella ja kahdesta viimeksimainitusta johdetulla kuntoluokalla havaittiin yhteys P. carinii -infektioon. GMS- ja IHC- värjäysmenetelmien tulosten välillä havaittiin poikkeavuutta, mutta vertailun tulos on vain suuntaa antava, johtuen IHC-menetelmillä tutkittujen näytteiden vähäisestä määrästä. Tutkimuksen perusteella P. carinii -organismia esiintyy yleisesti suomalaisessa luonnonvaraisessa rottapopulaatiossa. Eläinten nuoren iän ja huonon yleiskunnon havaittiin olevan infektion riskitekijöinä.