Browsing by Author "Eklöf, Ali"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisille myrkytyksille koirat ja kissat altistuvat Suomessa. Aineisto kerättiin läpikäymällä n. 35.000 HYKS:n Myrkytystietokeskuksen arkistoimaa puheluraporttia vuodelta 1998. Niistä poimittiin epäillyt eläinmyrkytyksiä koskevat raportit (1571 kpl). Sen jälkeen tutkimukseni kannalta mielenkiintoisin informaatio löydetyistä puheluraporteista (mm. eläinlaji, epäilty myrkky, myrkytysaste, altistumisreitti ja kysyjätaho) tallennettiin Excel-tiedostoon. Aineisto luokiteltiin noudattaen pääsääntöisesti Myrkytystietokeskuksen luokittelua. Muodostui 17 myrkytysluokkaa, jotka vuorostaan jaoteltiin yhteen tai useampaan myrkkyyn tai myrkkyryhmään. Varsinaisen tutkimusaineiston ulkopuolelle jätettiin 153 sellaista tapausta (mm. muuta eläinlajia kuin koiraa ja kissaa koskevat raportit), jotka syystä tai toisesta olivat puutteellisesti dokumentoituja tai muuten mahdottomia luokitella. Koira- ja kissakyselyiden lopulliseksi lukumääräksi siis tuli 1416 kpl. Alkuperäisaineiston tulosten tarkastelussa kiinnitettiin huomiota eri eläinlajeja koskevien kyselyiden osuuksiin. Koiria koskevien kyselyiden osuus oli noin 82,1% (1290 kpl) ja kissojen vastaava noin 12,7% (200 kpl). Tuotantoeläinkyselyiden osuus oli noin 1,3% (20 kpl). Koira- ja kissa-aineiston tulosten tarkastelussa kiinnitettiin huomiota mm. kysyjätahoon, altistumisreittiin sekä kyselyiden sijoittumiseen eri myrkytysluokkiin. Yleisö (koti) muodosti suurimman kysyjätahon (1219 kpl eli 86%), eläinlääkärit seuraavaksi suurimman (179 kpl eli 12,6%). Peroraalinen altistumisreitti oli odotetusti yleisin (1320 kpl eli 93,2%). Suurimmat myrkytysluokat koira-aineistossa olivat humaanilääkkeet (241 kpl), kasvit (226 kpl) ja torjunta-aineet (158 kpl). Laskennallisesti tämä merkitsee, että näihin luokkiin sijoittuu noin 19,6%, 18,3% sekä 12,8% kaikista koirakyselyistä. Kissa-aineistossa taas kolme suurinta luokkaa olivat kasvit (78 kpl eli 42,4%), torjunta-aineet (20 kpl eli 10,8%) ja pesuaineet (16 kpl eli 8,7%). Koira- ja kissa-aineistoa tarkasteltiin yhdessä lajiin katsomatta tavoitteena löytää ne myrkytysluokat, joissa oli rekisteröity vakavimmiksi (kohtalainen ja vakava) luokiteltuja raportteja. Näiden tulosten pohjalta myrkytysluokista alkoholit, elintarvikkeet, eläinperäiset myrkytykset, humaanilääkkeet, torjunta-aineet ja sinilevä valittiin joitakin myrkytyksenaiheuttajia perusteellisempaan katsaukseen. Alkoholiluokassa olivat mm. glykolijohdannaiset aiheuttaneet kohtalaisiksi ja vakaviksi arvioituja myrkytyksiä, elintarvikeluokassa epäiltyinä aineina olivat lähinnä ksylitoli, tupakka ja ruokasuola. Muissa yllä mainituissa myrkytysluokissa suuremman morbiditeetin aiheuttivat mm. kyykäärme eläinperäisten myrkytysten luokassa, tulehduskipulääkkeet ja psyykeenlääkkeet humaanilääkeluokassa, rotanmyrkyt torjunta-aineluokassa sekä sinilevä. Tämän kartoitustutkimuksen tulosten tulkintakelpoisuutta ja luotettavuutta vähentävät tutkimusmuodosta johtuvat epävarmuustekijät. Tulokset lienevät kuitenkin suuntaa-antavia, sekä eri myrkytysten yleisyyden, että niiden vakavuusasteen suhteen. Tuloksista voi olla hyötyä myös viiteaineistona, jos joskus tulevaisuudessa päätetään tutkia Suomen eläinmyrkytystilannetta tarkemmin.