Browsing by Author "Hämäläinen, Natalia"

Hepatiitti E -virus (HEV) on yksijuosteinen RNA-virus, jota esiintyy maailmanlaajuisesti. HEV jaotellaan useisiin eri genotyyppeihin. Genotyypit HEV-1 ja HEV-2 tarttuvat ainoastaan ihmiseen. Muita genotyyppejä on havaittu useilla eri elinlajeilla. Osa näistä voi tarttua eläimestä ihmiseen. Zoonoottiset genotyypit voivat tarttua eläimestä ihmiseen muun muassa elintarvikkeiden välityksellä tai suorassa kontaktissa. Ihmisellä HEV on usein oireeton, mutta se voi aiheuttaa akuuttia tai kroonista maksatulehdusta tai jopa voimakasoireista, äkillistä, fulminanttia maksatulehdusta, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Suomessa on aiemmin havaittu HEV:ta sioilla ja vasta-aineita on havaittu ihmisilläkin. Esiintyvyttä suomalaisilla hirvillä ja valkohäntäkauriilla ei tunneta. Erään tutkimuksen mukaan Ruotsissa on havaittu HEV:n vasta-aineita hirvillä, joten tämän perusteella voidaan olettaa, että myös Suomessa hirvillä voi esiintyä HEV:n vasta-aineita. Hirvi on Suomen taloudellisesti merkittävin riistaeläin. Mikäli hirvellä esiintyy zoonoottista HEV:ta, voi se mahdollisesti aiheuttaa riskin elintarviketurvallisuudelle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, esiintyykö suomalaisilla hirvillä ja valkohäntäkauriilla HEV:n vasta-aineita ja RNA:ta, ja onko eri alueiden välillä eroja esiintyvyydessä. Tutkimuksen aineistona käytettiin patologian oppiaineen näytepankkia, joka sisältää vuosina 2008-2009 kerättyjä hirvien ja valkohäntäkauriiden seeruminäytteitä. Aineistosta valittiin satunnaisesti näytteitä kolmen eri riistanhoitopiirin alueelta; Varsinais-Suomen, Kymen ja Lapin. Tutkimukseen valittiin yhteensä 162 hirven ja 50 valkohäntäkauriin seeruminäytettä. Näytteistä määritettiin HEV:n kokonaisvasta-aineet antigeeni-vasta-aine-reaktioon perustuvalla menetelmällä kaupallisella kitillä. Vasta-ainepositiivisia oli yhteensä kymmenen, joista kaikki olivat hirven seeruminäytteitä. Kyseisistä vasta-ainepositiivisista näytteistä määritettiin HEV:n RNA:n esiintyminen reaaliaikaisella käänteistranskriptiopolymeraasiketjureaktiolla. Näytteissä ei havaittu HEV-RNA:ta. Saaduista vasta-aineiden esiintyvyyksistä eri alueilla määritettiin arvioitu todellinen esiintyvyys 95 % luottamusvälillä Wilsonin luottamusvälitestillä. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja eri alueilla, sukupuolilla tai iällä vasta-aineiden esiintyvyydessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suomalaisilla hirvillä esiintyy HEV:ta. Vasta-aineiden esiintyvyys tutkitussa aineistossa oli 3,4-11 % 95 %:n luottamusvälillä. Genotyypin selvittäminen ja mahdollisen elintarviketurvallisuusriskin selvittäminen vaatii vielä lisää tutkimusta.