Browsing by Author "Hänninen, Hannele"

Lämpökamerakuvaus on noninvasiivinen diagnostinen tekniikka, joka ei vaadi kosketusta kohde-eläimeen, ei aiheuta kipua ja on menetelmänä nopea ja melko helppo toteuttaa. Lämpökameroita on käytetty mm. hevosten ortopedisten sairauksien diagnosoinnissa jo pidempään, mutta pieneläimillä tehtyjen tutkimusten määrä on ollut vähäistä. Lämpökameratutkimuksessa vertaillaan eläimen ruumiin eri puolien tai osien pintalämpötiloja keskenään ja lämpötilaerojen perusteella voidaan diagnosoida esimerkiksi tulehduksellisia tiloja. Tämä tutkimus tehtiin, sillä haluttiin selvittää kolmen lämpökameran FLIR i5, FLIR b60 ja FLIR T425 soveltuvuus kliiniseen tutkimukseen koirilla. Kaikki kolme lämpökameraa on suunniteltu teolliseen käyttöön ja ne eroavat teknisiltä ominaisuuksiltaan (resoluutio ja lämpöherkkyys) toisistaan. Tutkimuksen oletuksena oli, että käytetyistä lämpökameroista resoluutioltaan suurin ja lämpöherkin T425 soveltuisi hyvin diagnostiseen kuvantamiseen. Lisäksi oletimme, että resoluutioltaan pienin ja lämpöherkkyydeltään epätarkin i5 ei soveltuisi kliiniseen työhön. Teknisiltä ominaisuuksiltaan kahden muun kameran väliin sijoittuva b60 oli olettamuksien mukaan myös mahdollisesti diagnostiikkaan soveltuva. Tutkimukseen valittiin yhteensä 49 koiraa. Valitut koirat olivat kaikki yli vuoden ikäisiä ja niillä oli virallinen Suomen kennelliiton lonkkalausunto. Jokaisen koiran lantion alue kuvattiin suoraan yläpuolelta samoissa olosuhteissa. Kukin koira kuvattiin käyttäen jokaista kolmea kameraa ja joka kameralla otettiin kaksi kuvaa kahden eri kuvaajan ottamana, siten että joka koirasta saatiin yhteensä kuusi lämpökuvaa. Kuvat analysoitiin erillisellä tietokoneohjelmalla, jossa tutkitun lonkanalueen päälle piirrettiin nelikulmiot. Ohjelma laski nelikulmioiden keskilämpötilan. Jokaisen kuvan analysoi kolme eri henkilöä. Eri kuvaajien ottamien kuvien ja kuvien tulkitsijoiden välisiä eroja vertailtiin tilastollisesti satunnaisvaikutusten mallien ja yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla, jolloin näiden kahden eri tekijän aiheuttamat erot kertoisivat kunkin kameran soveltuvuudesta tutkimukseen. Kuvan tulkitsijoiden välinen toistettavuus oli kaikilla kameroilla vähintään 0,974. Eri kuvaajien välinen toistettavuus oli kameralla i5 hieman pienempi (0,927) kuin muilla kameroilla toistettavuus oli vähintään 0,976. Myös toisella tilastollisella menetelmällä lasketut tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin toistettavuuden arvot. Kaikilla kameroilla tulkitsijoiden välinen vaihtelu oli pienempi kuin kuvaajien välinen. Kameroiden b60 ja T425 vaihtelut olivat melko samansuuruiset kun taas kameralla i5 vaihtelut olivat jonkin verran suurempia. Alkuoletusten mukaisesti kameroista T425 soveltuisi parhaiten diagnostiseen lämpökamerakuvaukseen, kun huomioon otettiin sekä tilastollisen analyysin tulokset että käyttökokemukset. B60 sopisi myös kuvien laadun puolesta hyvin käytettäväksi lämpökamerakuvauksessa koirilla. Kameran i5 resoluutio ei ollut riittävä tarpeeksi tarkkojen kuvien ottamiseen, joten se ei sovellu kliiniseen käyttöön.