Browsing by Author "Härkönen, Kati"

Jyrsijäharrastus on nykyään kasvussa nuorten keskuudessa Suomessa ja maailmalla. Lajeja, joita pidetään lemmikkeinä on useita. Gerbiilit ovat suosittuja helppohoitoisuutensa vuoksi. Maahamme on tuotu lemmikeiksi gerbiilejä, jotka ovat kotoisin kuivilta aroalueilta Aasiasta ja Afrikasta. Työssä käsitellään kahta gerbiililajia, mongoliangerbiiliä (Meriones unguiculatus) sekä perpallidusta (Gerbillus perpallidus). Työn tarkoituksena oli vertailla mongoliangerbiiliä ja perpallidusta ulkonäön ja genomin avulla. Tavoitteena oli selvittää lajiutumista ja näiden kahden lajin välisiä sukulaisuussuhteita. Genomitutkimuksessa tarkasteltiin kromosomilukumäärää, kromosomien morfologiaa, heterokromatiinin määrää kromosomeissa sekä heterokromatiinin sijoittumista kromosomeihin. Tarkoitus oli myös varmistaa Suomeen tuotujen perpallidusten lajinmääritys (ovatko perpalliduksia). Tutkimukseen saatiin kolme eläintä, yksi mongoliangerbiilinaaras sekä perpallidusuros ja -naaras. Eläimistä otettiin verta ja kudosnäytteitä soluviljelyjä varten. Soluviljelyistä saadusta materiaalista tehtiin preparaatteja metafaasien tarkastelua varten. Preparaatit värjättiin heterokromatiini- ja trypsiinivärjäyksillä. Kaikkien gerbiililajien ulkonäkö on aikojen saatossa muokkautunut hyvin samankaltaiseksi. Syynä tähän on samanlainen kuiva elinympäristö. Myös lemmikkeinä pidettävät mongoliangerbiili ja perpallidus muistuttavat toisiaan paljon monilta osin. Eroavaisuuksia löytyy kuitenkin useita liittyen ruumiin painoon, hännän karvoitukseen, turkin laatuun, silmien kokoon jne. Käyttäytymiseltään mongoliangerbiili ja perpallidus eivät suuresti eroa toisistaan. Genomitutkimuksessa tulokseksi saamamme diploidiset kromosomiluvut täsmäsivät kirjallisuuden kanssa molemmilla lajeilla (mongoliangerbiilin 2n=44, perpalliduksen 2n=40). Myös kromosomien rakenne vastasi aiemmissa tutkimuksissa saatuja tuloksia. Suuremman diploidisen kromosomiluvun ja suuremman akrosentristen kromosomien lukumäärän perusteella mongoliangerbiiliä voitaisiin mahdollisesti pitää alkukantaisempana kuin perpallidusta. Tämän johtopäätöksen varmistaminen vaatisi kuitenkin jatkotutkimuksia. Sukupuolikromosomit olivat molemmilla lajeilla suuret, kuten kirjallisuuden perusteella saattoi odottaa. Aiemman tutkimuksen mukaan mongoliangerbiilin ja perpalliduksen X-kromosomin välillä olisi 3 poikkeamaa, joten lajit eivät todennäköisesti ole kovin läheistä sukua keskenään. Heterokromatiinin määrissä oli eroa: mongoliangerbiilillä oli vähän heterokromatiinia autosomeissaan, perpalliduksella oli runsaasti autosomaalista heterokromatiinia. Heterokromatiini oli molemmilla lajeilla pääasiassa sentromeerista. Sukupuolikromosomeissa heterokromatiinia oli molemmilla lajeilla vähän. Eroavaisuudet heterokromatiinissa tukevat oletusta, jonka mukaan lajit eivät olisi kovin lähisukuisia. Tutkittujen perpallidusten ulkonäön, diploidisen kromosomiluvun ja kromosomien morfologian perusteella voidaan päätellä, että Suomeen tuodut yksilöt ovat Gerbillus perpallidus -lajia. Tiedot täsmäävät kirjallisuuden kanssa.