Browsing by Author "Hakala, Pekka"

Loiset eli parasiitit elävät toisen eliön elimistössä sisäiloisina, enoparasiitteina tai sen pinnalla ulkoloisina, ektoparasiitteina. Loisista aiheutuu isäntäeläimelle aina jossain määrin haittaa. Tämän perusteella loiset eroavat kommensaaieista, joilla suhde isäntäeläimeen on neutraali: ei hyötyä eikä haittaa, sekäsymbionteista, joiden vuorovaikutussuhde isäntäeläimen kanssa hyödyttää kumpaakin osapuolta. Nykykäsityksen mukaan loisten suhde isäntäänsä saattaa myös olla luonteeltaan symbioosin kaltainen. Evoluution pyörteissä ei kotikissakaan ole säästynyt loisilta ja niiden aiheuttamilta sairauksilta. Kissan parasiitit voidaan karkeasti jakaa mikroparasiitteihin ja makroparasiitteihin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa mikroparasiiteista käsitellään vain toksoplasmaa ja kolmea muuta alkueläintä. Makroparasiiteista kissaa vaivaavat joukko heisimatoja, sukkulamatoja ja niveljalkaisia, joista tässäkatsauksessa esitellään Suomessa tavattavat lajit sekä eräitä muita kliinisesti merkityksellisiä lajeja. Osa kissan loissairauksista on luonteeltaan zoonooseja, joista on maininta kyseisen loisen yhteydessä. Suurin osa kissan loistartunnoista on ihmiselle vaarattomia. Jokaisesta loisesta esitellään ensiksi levinneisyys sekä kliininen merkitys eläin- ja ihmislääketieteelle. Lajintuntemus selvitetään diagnostiikan avuksi. Myös loisen elinkiertoa ja patogeneesia käsitellään. Loissairauden hoidon ja ennaltaehkäisyn valaisussa keskitytään hoitotoimenpiteiden lisäksi lähinnä Suomessa saataviin lääke- ja torjunta-aineisiin, joiden valikoima ja teho on muuttunut huomattavasti Christfrid Gananderin vuonna 1829 suosittelemasta Eläinden Tauti -Kirjan madonhäätöohjeesta.