Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Heikkilä, Mari"

Sort by: Order: Results:

  • Heikkilä, Mari (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)
    Tämä syventävien opintojen tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusosasta. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään lämpötilan ja tilan vaikutusta pikkuvasikoiden käyttäytymiseen sekä levon ja lepoasentojen merkitystä pikkuvasikalle. Tutkimusosa koostuu vasikoiden makuukäyttäytymisestä, kylmien kasvatuslämpötilojen vaikutuksesta pikkuvasikoiden sääsuojan valintaan ja vasikoiden terveydentilasta kokeen aikana. Tutkimus on osa laajempaa projektia, jossa tutkitaan vasikoiden kylmä- ja ryhmäkasvatusta. Tutkimusosuudessani testattiin ja kehitettiin metodeja projektin jatkoa varten. Koe tehtiin Viikin koenavetassa. Koe kesti seitsemän viikkoa ja siinä oli mukana 18 Ay- ja Fr-vasikkaa. Vasikat oli jaettu kolmeen ryhmään siten, että kuusi vasikkaa sijoitettiin ulos ryhmäkarsinaan, kuusi sisälle ryhmäkarsinaan ja kuusi sisälle yksittäiskarsinoihin. Kokeen alkaessa vasikat olivat keskimäärin viikon ikäisiä. Ulkoryhmän vasikoilla oli jaloittelualue, sekä lämmittämätön ja lämmitetty suojakoppi. Vasikoiden makuukäyttäytymistä tarkkailtiin suoran käyttäytymistarkkailun menetelmällä 48 tunnin jaksoissa yhteensä neljä kertaa. Lisäksi tarkkailtiin ulkoryhmässä vasikoiden sääsuojan valintaa. Vasikoiden terveydentilaa tarkkailtiin päivittäin kokeen aikana. Yksilökarsinoitten vasikat makasivat eniten ja ulkoryhmän vasikat vähiten. Makaamiseen vasikat käyttivät vuorokaudessa 60-76 % kokonaisajasta. Makaamiseen käytetty aika laski hieman viimeisillä tarkkailukerroilla. Vasikat lepäsivät suurimmaksi osaksi rintansa päällä. Viimeisinä tarkkailujaksoina tämä käyttäytyminen väheni, mutta vastaavasti koodi 'makaa ja märehtii' lisääntyi. Kuitenkin märehtiessään vasikat makasivat pääsääntöisesti rintansa päällä. Kyljellään makaamista esiintyi eniten sisäryhmässä. Vasikat viettivät huomattavasti enemmän aikaa lämmitetyssä kopissa verrattuna lämmittämättömään. Poikkeuksena oli kolmas tarkkailujakso. Lämmitetyssä kopissa lämpötila oli noin +16°C. Lämmittämättömän kopin lämpötila oli sama kuin ulkolämpötila. Kylmin ulkolämpötila kokeen aikana -9 °C. Ulkoryhmässä sairastuminen hengitystietulehduksiin oli muita ryhmiä yleisempää. Syynä on todennäköisesti se, että lämmitetyn kopin ilmanvaihto ei toiminut kunnolla ja siellä oli kosteaa. Kylmän lämpötilan ei voida katsoa lisänneen merkittävästi sairastavuutta.