Browsing by Author "Hohkuri, Noora"

Osteoartriitti eli nivelrikko on tyypillinen kliininen ongelma hevosilla ja sen on arvioitu olevan ontuman syynä jopa 60 % kaikista ontumista. Hoitamaton tai huonosti hoitoon vastannut septinen niveltulehdus johtaa nivelrikkomuutoksiin (Mcllwraith 2016). Lisensiaatintyön tavoitteena oli selvittää septisen niveltulehduspotilaiden lyhyen aikavälin ennustetta eli kotiutuiko hevonen sairaalasta vai ei, ja ennusteen taustalla olevia tekijöitä. Retrospektiivinen tutkimusaineisto kerättiin vuosilta 2011–2020 Yliopistollisen Hevossairaalan potilaista, joilla todettiin niveltulehdus ja jotka olivat iältään yli vuoden vanhoja hevosia. Hypoteesina oletettiin, että yli kolme vuorokautta hoitamatta olleet tai ainoastaan pystyssä neuloilla artroskopian sijaan huuhdellut hevoset paranivat huonommalla ennusteella, tai eivät parantuneet ollenkaan. Indikaattorina käytettiin kotiutumisprosenttia ja nivelnestenäytteen solulukemaa. Tutkielman hyväksymiskriteereihin soveltuvia hevosia oli 133. Hyväksymiskriteereinä oli niveleen trauman kautta (nivelhaava) tai iatrogeenisesti syntynyt infektio, hematogeeniset infektiot jätettiin aineiston ulkopuolelle. Niveliksi hyväksyttiin kyynär - ja polvinivel ja kaikki niitä distaalisemmat nivelet. Aineistoon kerättäviä tietoja olivat hevosen ruumiinlämpö, taivutusarkuus, ontuman aste, fibrinogeeni ja kokonaisvalkosolumäärä, mahdollinen jännetupeninfektio nivelinfektion lisäksi ja mahdolliset muut vaurioituneet rakenteet. Sairaalahoidon ajalta aineistoon kirjattiin arvot nivelnestenäytteistä (solupitoisuus, totaaliproteiini ja neutrofiilien prosentuaalinen osuus), nivelnesteen viljelytulos, huuhtelukerrat ja huuhtelutapa. Suurin osa hevosista sai kipulääkkeenä fluniksiinia ja antibioottina suonensisäisesti penisilliiniä ja gentamysiiniä. Suurin osa hevosista sai gentamysiinia myös intra-artikulaarisesti eli nivelensisäisesti. Kotiutumisprosentti oli 91,7 %, mikä on kirjallisuuteen verraten oikein hyvä. Todellisuudessa tätä prosenttia laskee kotiutumisen jälkeen kontrollikäyntien yhteydessä tapahtuneet eutanasiat sekä epätietoisuus kontrollikäynnin lopputuloksesta. Selkeä yhdistävä tekijä hevosilla, jotka eivät kotiutuneet, oli suhteellisen suuri pystyssä huuhdeltujen osuus, mikä tukee ajatusta siitä, että nivelinfektion kunnollinen hoito vaatii artroskopian. Haavan synnyn ja huuhtelun välisen ajan pituuden vaikutuksesta lyhyen aikavälin ennusteeseen ei voitu vetää johtopäätöksiä, koska yli kolme vuorokautta huuhtelematta olleita oli niin pieni osuus otannasta. Ei- kotiutuneista yhdestätoista hevosesta kolme huuhdeltiin yli 72 tunnin päästä ja hyvällä lopputuloksella kotiutuneista kuudestatoista hevosesta yksi huuhdeltiin yli 72 tunnin päästä haavan synnystä. Tämän perusteella voidaan spekuloida, että pidempi hoitoon hakeutumisaika ja pitkittynyt tulehdustila nivelessä heikentää lyhyen aikavälin ennustetta. Tyypillisimmäksi komplikaatioksi epäonnistuneen hoidon jälkeen todettiin pitkittynyt inflammaatio nivelessä, mikä johtaa osteoartriitti muutoksiin, aiheuttaa jatkuvaa ontumakipua ja käyttöarvon alenemista (Van Weeren 2016).