Browsing by Author "Huhtanen, Jenna"

Kuumapolttonupoutus on yleinen vasikoille tehtävä, kipua ja stressiä aiheuttava toimenpide, jonka tarkoituksena on estää sarvien kasvaminen tuhoamalla sarvenaiheet. Suomessa nupoutuksen yhteydessä tulee käyttää rauhoitusta, paikallispuudutusta ja kipulääkitystä. Ennen nupoutusta annettu rauhoitusaine vähentää vasikan kokemaa kipua ja stressiä sekä vasikan fyysisen paikallaan pitämisen tarvetta toimenpiteen aikana. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää ja vertailla lihaksensisäisen ksylatsiinin, detomidiinin sekä detomidiini-ketamiini-yhdistelmän vaikutuksia sedaatioon sekä kivunlievitykseen kuumapolttonupoutuksen yhteydessä. Tutkimushypoteesimme oli, että edellä mainitut rauhoitusaineet tuottaisivat vertailukelpoisen sekä nupoutukseen riittävän sedaation. Tutkimuksessamme oli mukana 15 kliinisesti tervettä 18 ± 4 päivän ikäistä vasikkaa, jotka nupoutettiin rauhoitettuina, kipulääkittyinä ja paikallispuudutuksessa. Vasikat jaettiin rauhoitusaineen perusteella satunnaisesti kolmeen ryhmään: ryhmän X (n=5) vasikat rauhoitettiin ksylatsiinilla 0,2 mg/kg, ryhmän D (n=4) vasikat detomidiinilla 40 µg/kg ja ryhmän DK (n=6) vasikat detomidiini-ketamiini-yhdistelmällä, jossa oli detomidiinia 20 µg/kg ja ketamiinia 2 mg/kg. Tutkimuksessa arvioitiin rauhoituksen kestoa ja syvyyttä (Clinical sedation score, CSS), kipua (Pain score, PS), sarvenaiheen ympäryksen mekaanista kipukynnystä sekä kudosturvotusta, reaktiota paikallispuudutukseen ja nupoutukseen sekä ruumiinlämpöä. Pienen otoskoon vuoksi tilastollisia analyysejä ei tehty, ja tulokset päädyttiin esittämään kuvailevalla tavalla. Rauhoitusaineprotokollat tuottivat paikallispuudutteen annostelemiseksi sekä kuumapolttonupoutuksen suorittamiseksi riittävän sedaation. Neljä vasikkaa reagoi lievästi paikallispuudutukseen ja kaksi nupoutukseen; rauhoitusainetta ei tarvinnut kuitenkaan lisätä yhdellekään vasikalle. X-ryhmän vasikoilla aika makuulle käymisestä seisomaan nousemiseen oli keskimäärin pisin, 65,6 ± 21,5 min ja DK-ryhmässä lyhin, 50,8 ± 18,6 min. Syvin sedaation taso saavutettiin X- ja DK-ryhmissä keskimäärin hieman aiemmin ja sedaatio oli syvempi kuin D-ryhmässä. Sekä X- että DK-ryhmässä useammalle vasikalle annosteltiin lisäkivunlievitystä PS-arvon ylitettyä 10/21. Mekaaninen kipukynnys tutkittiin vain 11 vasikalta johtuen 4 vasikan puuttuvista kirjauksista. Mekaaninen kipukynnys oli rauhoitteen annon jälkeen alhaisimmillaan X- ja D-ryhmässä T24H (X: 18,3 ± 3,4 N ja D: 25,3 ± 7,5 N) ja DK-ryhmässä T240 (12,0 ± 1,2 N). X-ryhmässä alin mitattu ruumiinlämpö rauhoitteen annon jälkeen oli 36,5 °C; D-ryhmässä 38,0 °C ja DK-ryhmässä 37,4 °C. Tulosten perusteella ksylatsiini, detomidiini ja detomidiini-ketamiini-yhdistelmä soveltuvat vasikan nupoutusrauhoitukseen. Nupoutukseen reagoiminen ja lisäkivunlievityksen tarve kertovat kuitenkin riittämättömästä kivunlievityksestä nupoutuksen aikana sekä nupoutuksen jälkeisinä tunteina. Koska tutkimuksemme seurantajakso jatkui vain 24 tuntia rauhoituksesta, olisi rauhoitusaineiden pitkäaikaisempia vaikutuksia mielenkiintoista tutkia lisää. Pienen otoskoon ja tilastollisten analyysien puuttumisen vuoksi tutkimustulosten varmentaminen suuremmalla otannalla olisi järkevää.