Browsing by Author "Järvenoja, Jaana"

Tämä tutkimus on osa laajempaa lypsykarjan ekonomiaa käsittelevää tutkimusta. Kirjallisuusosassa on käyty läpi lypsylehmän poiston määritelmä ja erilaisia tapoja tulkita karjan poistoprosenttia, suunniteltua ja suunnittelematonta poistoa sekä erilaisia näkemyksiä karjan optimaalisesta poistoprosentista. Poistojen perusteita käsitellään sekä yksittäisen lehmän osalta, että karjatasolla poistostrategioina. Lisäksi käydään läpi tutkimuksia, joissa on selvitetty lehmän ominaisuuksien vaikutusta poistopäätökseen ja eri poistosyillä poistettujen lehmien ominaisuuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää karjatasolla perusteita lehmien poistoille, tavoitteita karjan tunnusluvuille ja hoitojen kohtuullisia kustannuksia sekä karjanomistajien mielipiteitä poistojen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista karjaan. Poistettujen eläinten kohdalla pyrittiin selvittämään poistoon johtaneita muita syitä kuin poistokoodien ilmoittama syy ja sairauden takia poistetulla eläimellä hoidon keskeyttämisen tai hoitamatta jättämisen perusteita. Tutkimus tehtiin tilakäynneillä kahdellatoista tilalla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella keväällä 2002 ja 2003. Tilat oli arvottu Oulun seudun Maaseutukeskuksen Laatuportaat-terveydenhuoltohankkeeseen osallistuneista tiloista. Poistettuja eläimiä oli yhteensä 107. Tiedot kerättiin viimeisestä maatalouden tuloslaskelmasta, karjantarkkailun vuosiyhteenvedosta, poistettujen lehmien lehmäkorteista, siemennyskorteista sekä haastattelemalla karjanomistajia. Karjanomistajien tavoitteet karjan tunnusluvuille vaihtelivat tilojen välillä suuresti ja olivat osittain epärealistisia todellisiin tunnuslukuihin verrattuna. Hoitokustannuksissa tulokset olivat yllättävän samansuuntaisia ja tiettyjä tilakohtaisia periaatepäätöksiä hoitokertojen osalta oli havaittavissa. Pääosin karjanomistajat eivät olleet tyytyväisiä karjan senhetkiseen uudistusprosenttiin, mutta pitivät poistoja perusteltuina ja välttämättöminä. Poistojen ei uskottu parantavan karjan jalostuksellista arvoa, keskituotosta tai hedelmällisyys-tunnuslukuja. Poistojen syistä yleisin oli utarevika, mikä tuloksena poikkeaa kansainvälisistä tutkimuksista, joissa tavallisin poiston syy on hedelmällisyyshäiriö. Utarevian takia poistettiin 47,7 %, muun syyn takia 26,2 %, huonona 8,4 %, mahona 7,7 %, tapaturman takia 3,7 %, eloon myymällä 2,8 %, poikimavaikeuksien takia ja vanhana poistettiin 1,9% lehmistä. Luonnevian ja puutostaudin takia tehtyjä poistoja ei ollut. Vanhimpina poistettiin lehmiä poistokoodeilla vanha ja tapaturma, nuorimpina koodilla poikimavaikeus. Poistojen taustalla oli 51,4 %:lla poistetuista lehmistä myös jokin muu syy kuin poistokoodin osoittama syy. Koska karjanomistajat itse ilmoittavat poistojen koodin, voivat tulkinnat vaihdella karjoittain ja koodilla merkitty poistosyy voi olla poistoajankohdan määrittänyt syy eikä poistoon johtanut syy.