Browsing by Author "Keskitalo, Aino"

Anestesian aikainen hypotensio eli matala verenpaine on yksi yleisimmistä anestesiakomplikaatioista koirilla ja kissoilla. Anestesian aikainen hypotensio on useissa tutkimuksissa määritelty keskipaineen avulla, ja usein määritelmänä on alle 60 mmHg keskipaine. Ihmisillä anestesian aikainen hypotensio on yhdistetty anestesiakuolleisuuteen ja elinvaurioihin. Koirilla anestesian aikaisen hypotension on todettu aiheuttavan heikentynyttä kudosten hapen osapainetta sekä huonontunutta verenkiertoa. Verenpaineen mittauksessa käytettävät mittalaitteistot voivat olla joko invasiivisia tai non-invasiivisia. Invasiivisessa menetelmässä verenpainetta mitataan valtimoon asetetun kanyylin kautta, ja non-invasiivisessa menetelmässä mittauksessa käytetään mansettia, joka asetetaan raajaan tai hännäntyveen. Non-invasiivisia menetelmiä ovat oskillometrinen ja Doppler-menetelmä. Non-invasiivisiin mittausmenetelmiin liittyy enemmän virhelähteitä verrattuna invasiiviseen menetelmään. Anestesian aikainen hypotensio voi johtua monista tekijöistä, kuten nesteiden menetyksestä tai anestesian induktioon ja ylläpitoon käytetyistä lääkeaineista. Esimerkiksi propofolin, alfaksalonin, isofluraanin ja sevofluraanin on todettu laskevan verenpainetta koirilla ja kissoilla. Verenpaineen laskua aiheuttavia mekanismeja ovat vasodilataatio ja sydämen minuuttitilavuuden väheneminen. Lisäksi anestesian aikana elimistön kompensaatiomekanismien toiminta heikkenee keskushermostolaman takia. Anestesian aikaiselle hypotensiolle altistavista tekijöistä tiedetään vain rajallisesti koirilla, mutta vielä rajallisemmin kissoilla. Koirilla näistä tekijöistä on tunnistettu korkea ASA-luokka, invasiivinen kirurgia, pienikokoisuus ja brakykefalia. Korkea ASA-luokka ja pienikokoisuus lisäävät myös anestesiakuolleisuuden riskiä. Anestesian aikaisen hypotension hoito tulee kohdistaa sitä aiheuttavaan syyhyn. Inhalaatioanesteetin pitoisuuden vähentäminen, nestehoito kristalloidi- tai kolloidinesteellä sekä lääkehoito inotroopeilla eli sydämen supistuvuutta lisäävillä lääkkeillä, kronotroopeilla eli sydämen sykettä nostavilla lääkkeillä ja/tai vasopressoreilla eli verisuonia supistavilla lääkkeillä ovat yleisiä hoitovaihtoehtoja. Yhteenvetona voidaankin todeta, että anestesian aikainen verenpaineen monitorointi on tärkeää kliinisessä työssä kudosten riittävän verenkierron arvioimiseksi. Anestesian aikaiselle hypotensiolle altistavien tekijöiden laajempi kartoitus olisi hyödyllistä, jotta anestesian aikaista hypotensiota voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi lääkevalinnoilla.