Browsing by Author "Korhonen, Virve"
Now showing items 1-2 of 2
-
Korhonen, Virve (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2004)Kampylobakteerit ovat gram-negatiivisia, kaarevia tai s-muotoisia, motiileja sauvabakteereita. Niitä on kirjallisuudessa kuvattu ainakin 13 lajia, lisäksi useita alalajeja tai variantteja. Kampylobakteereita löytyy yleisesti eläinten suolistosta, suun limakalvoilta sekä genitaalialueen limakalvoilta. Kampylobakteerit voivat aiheuttaa ihmiselle kuumeisen gastroenteriitin. Ne ovat useissa teollisuusmaissa yleisimpiä gastroenteriitin aiheuttajia. Tavallisimmat ihmiselle taudin aiheuttavat lajit ovat Campylobacter jejuni ja C. coli. Kampylobakteeritartuntojen määrä ihmisillä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Samoin niiden esiintymien mm. broilertuotteissa ja luonnonvesissä vaihtelee. Suomalaisilla ihmisillä kampylobakteeritartuntojen määrä lisääntyy selvästi loppukesällä ja alkusyksystä. Luonnonvesissä kampylobakteereita esiintyy eniten syksyllä ja talvella, ja vähiten kesällä. Fekaalisen saastumisen indikaattoriorganismeja, Escherichia coli ja muita koliformisia bakteereita sekä enterokokkeja, joutuu vesistöihin eläinten, ihmisten ja lintujen ulosteen mukana. Tutkimalla näitä indikaattoriorganismeja saadaan selville veden mikrobiologinen laatu. Fekaalisen saastumisen indikaattoriorganistmeille uimavesissä on asetettu enimmäisrajat, ja kaikkien yleisten uimarantojen vedestä on näitä bakteereita säännöllisesti määritettävä. Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kampylobakteerien esiintymistä Helsingin seudun uimarantojen vesissä ja pohjahiekassa kesällä 2003. Samalla tutkittiin uimarantojen veden mikrobiologista laatua määrittämällä siitä fekaalisen saastumisen indikaattoriorganismeja eli koliformiset bakteerit, Escherichia coli ja enterokokit. Vesinäytteitä tutkittiin 64 kappaletta, joista kahdesta löytyi kampylobakteereita. Kampylobakteerit olivat ominaisuuksiensa perusteella todennäköisesti Campylobacter jejuni-lajia. Pohjahiekkanäyytteitä tutkittiin 35 kappaletta, eikä yhdenkään todettu sisältävän kampylobakteereita. Fekaalisen saastumisen indikaattoriorganismien määrät eivät kertaakaan ylittäneet niille annettuja raja-arvoja, joten uimavesien laatu oli tutkituilla rannoilla hyvä. Kampylobakteerien määrään vesistöissä vaikuttaa sekä veteen joutuvien kampylobakteerien määrä että kampylobakteerien säilyminen vedessä. Veden korkea lämpötila ja auringon UV-säteet tuhoavat kampylobakteerit nopeasti. Merivedessä myös laimeneminen on tehokasta.
-
Korhonen, Virve (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2011)Kalkkunoiden teuraskuljetuksissa lintuja pidetään kuljetuspäällyksissä, joiden korkeuden on esitetty olevan riittämätön suurimpien kalkkunakukkojen kuljetukseen, mutta tieteellisiä tutkimuksia aiheesta on vähän. Jalostuksella saavutetut nopeakasvuiset ja suuret lihakset voivat lisäksi altistaa kalkkunat mahdollisesti kivuliaille lihassairauksille. Tutkielman tavoitteena oli selvittää lihasentsyymiarvojen vaikutusta kalkkunoiden käyttäytymiseen erikorkuisissa kuljetuspäällyksissä. Tutkimuksessa analysoitiin kreatiinikinaasin (CK) ja aspartaattiaminotransferaasin (ASAT) aktiivisuutta kalkkunoiden seerumissa, sillä näiden solunsisäisten entsyymien yhtäaikainen esiintyminen seerumissa on todettu olevan merkki lihasvauriosta ja täten kuvaavan eläimen heikentynyttä hyvinvointia. Tutkimuksessa käytettiin 36 lihantuotantoon jalostettua kalkkunakukkoa. Kutakin lintua testattiin kahtena eri päivänä noin viikon välein. Testattavien lintujen paino oli keskimäärin 16,5 ± 0,2 kiloa. Linnut olivat eri testikerroilla satunnaistetusti erikorkuisissa häkeissä. Häkkikorkeudet olivat 40, 55 ja 90 cm. Linnut olivat paikallaan olevissa häkeissä kuusi tuntia, jonka ajan niiden käyttäytymistä videoitiin. Kustakin linnusta otettiin verinäyte yhdellä testauskerralla kuvaamisen päätyttyä ja seerumista analysoitiin CK ja ASAT. Kalkkunoiden CK-aktiivisuus oli 25450,5 ± 10402,6 IU/l ja ASAT-aktiivisuus 625,0 ± 143,7 IU/l. Häkkikorkeudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota CK- eikä ASAT-aktiivisuuden kanssa (p = 0,86 ja p = 0,68), mutta CK- ja ASAT-arvot korreloivat positiivisesti keskenään (p < 0,001). Sekä CK- että ASAT-aktiivisuuksien ollessa korkeat linnut makasivat vähemmän 55 cm ja 90 cm korkeissa häkeissä testijakson ensimmäisinä tunteina. Paino ja CK-aktiivisuus olivat positiivisesti korreloituneet (p = 0,001). Kalkkunoiden lihasentsyymiarvoista on saatavilla heikosti tietoa, mutta verrattuna moniin muihin eläinlajeihin kalkkunoiden seerumin CK- ja ASAT-arvot ovat huomattavan korkeat. 40 cm korkeissa häkeissä linnut eivät voineet tilan ahtauden vuoksi seistä normaalissa asennossa jalat ojennettuina kuten muissa häkkikorkeuksissa. Linnuilla kivun liittymistä lihassairauksiin ei ole kuvattu, mutta kipu on varsin todennäköistä akuutissa vaiheessa. Kalkkunat siis saattavat mahdollisuuksien mukaan välttää makaamista kivun vuoksi. Jalostuksella saatu rintalihaksen nopea kasvu suhteettoman suureksi on todettu voivan aiheuttaa lihasvaurioita. On mahdollista, että jo suuri koko itsessään saattaa aiheuttaa kalkkunoille kipua. Tekijät, jotka kohottavat seerumin lihasentsyymiarvoja, aiheuttavat joka tapauksessa myös hyvinvointiongelmia. Nykyisin käytössä olevat matalat, 40 cm korkeat, kuljetuspäällykset voivat heikentää etenkin suurikokoisten kalkkunakukkojen kuljetuksen aikaista hyvinvointia, koska ne estävät lintuja seisomasta luonnollisessa asennossa ja niissä liikkuminen on muutenkin hyvin rajoitettua. Jotta jalostettujen kalkkunoiden lihasentsyymiarvoista voitaisiin tehdä tarkempia johtopäätöksiä, tarvitaan lisää tutkimuksia lihasentsyymiarvojen perustason määrittämiseksi. Lisätutkimuksia tarvitaan myös kalkkunoiden mahdollisesti kokeman kivun ja lihasentsyymiarvojen välisestä yhteydestä.
Now showing items 1-2 of 2