Browsing by Author "Kormilainen, Kaisa"

Lisensiaatin tutkielmani aihe kissan astma käsittelee kirjallisuuskatsauksen muodossa kliinisessä työssä hyvinkin yleistä, mutta haastavasti diagnosoitavaa kissojen yleisimpiin alahengitystiesairauksiin lukeutuvaa sairautta. Kissa on ainoa eläin, jolla esiintyy samankaltaista astmasyndroomaa kuin ihmisellä. Astmaan liittyy tyypillisesti keuhkojen eosinofiilinen tulehdus, spontaani hengitysteiden supistuminen eli bronkokonstriktio ja hengitysteiden rakenteelliset muutokset. Haastavaa kissan astman diagnosoinnista tekee se, että kliiniset oireet ovat hyvin samanlaisia useassa muussakin keuhkosairaudessa. Kliinisinä oireina tavataan usein yskä, hengityksen vinkuminen ja ajoittaiset hengenahdistuskohtaukset, jotka johtuvat ärsykkeen tai allergeenin laukaisemasta bronkokonstriktiosta. Tavalliset diagnostiikan välineet kuten verinäytteet tai röntgenkuvaus eivät johda varmaan diagnoosiin. Diagnostiikassa voidaan käyttää apuna keuhkohuuhdenäytteen (BAL) ottoa. Näyte voidaan kerätä bronkoskopian avulla tai ilman. Keuhkohuuhdenäytteenotto on suhteellisen harvinaista, mutta indikoitua esimerkiksi silloin, kun potilas ei vastaa oletusdiagnoosin mukaiseen hoitoon. Kissan astman diagnosointi perustuukin suurelta osin muiden differentiaalidiagnoosivaihtoehtojen poissulkuun ja monesti turvaudutaan infektio- ja kasvainmahdollisuuden poissulun jälkeen hoitokokeiluun. Kissan astmaa on tutkittu paljon koekissoilla, joille on indusoitu astma tietyn allergeenin avulla. Kissoille on saatu aikaan samanlainen oirekuva ja keuhkohuuhdenäytteen inflammaatiokuva kuin kliinisesti sairailla kissoilla. Diagnosoinnin ja hoidon tutkimisen välineinä on koekissoilla käytetty mm. kehopletysmografiaa, missä ilmatiiviissä kammiossa mitataan uloshengitysaikaa sekä sisään- ja uloshengityksen huippuvirtauksia. Astman hoito perustuu tulehduksen lievittämiseen glukokortikoidien avulla ja hengitysteitä avaaviin lääkkeisiin. Akuutissa astmakohtauksessa avaavat lääkkeet ovat ensisijaisia ja kroonisessa hoidossa glukokortikoidit. Tutkimusta tehdään myös parantavista lääkkeistä, kuten mesenkymaalisista kantasoluista ja allergeenispesifisestä immunoterapiasta. Tämän tutkielman tarkoitus on käsitellä kissan astman tämänhetkinen tietämys tutkimusten osalta ja painottaa tärkeimpiä ja ensisijaisia diagnostisia keinoja sekä hoitovaihtoehtoja. Tutkielmassa käydään läpi myös astmaa sairastavan kissan anestesia ja lääkevalintoja sen mahdollisen turvalliseen toteuttamiseen.