Browsing by Author "Kosunen, Katri"

Napa- ja nivustyrät ovat pikkuvarsojen tyypillisimpiä synnynnäisiä ongelmia. Tyrässä vatsaontelon sisältöä työntyy ulos vatsaontelosta. Napatyrässä tämä tapahtuu vatsan keskilinjassa sijaitsevan naparenkaan läpi ihon alle ja nivustyrässä nivuskanavan kautta kivespussiin. Tyrää ympäröivä vatsakalvo tai kiveksen tuppikalvo voi repeytyä tyräytymisen yhteydessä. Tyrän koko voi vaihdella ulospäin huomaamattomasta aina jalkapallon kokoiseen. Tyrien syntymisen syynä pikkuvarsoilla ajatellaan olevan synnynnäinen rakenteiden heikkous. Usein tyrän syntymisen laukaisevana tekijänä toimii jokin mekaaninen ärsyke, kuten ylimääräinen vatsaonteloon kohdistuva paine. Tyypillisimmin sekä napa- että nivustyrät häviävät itsestään varsan kasvaessa ja suurin osa nivus- tai napatyrävarsoista eivät tarvitse lainkaan sairaalahoitoa. Sekä napa- että nivustyriä on mahdollista hoitaa konservatiivisesti painelemalla tyrää takaisin vatsaonteloon, kunnes sitä ympäröivät rakenteen tiivistyvät tarpeeksi varsan kasvaessa Joskus tyrät kuitenkin aiheuttavat ongelmia ja vaativat leikkaushoitoa, jossa tyräportti suljetaan. Varsojen ennuste leikkauksen jälkeen on erinomainen, joskin ennuste riippuu myös varsan mahdollisista muista ongelmista. Yliopistollisessa hevossairaalassa hoidetaan ja operoidaan vuosittain napa- ja nivustyristä kärsiviä pikkuvarsoja, mutta tapauksista ei ole tehty kattavia yhteenvetoja. Tässä lisensiaatintyössä kerättiin Yliopistollisen eläinsairaalan käytössä olevasta Provet –potilastietojärjestelmästä yhteen kaikki napa- ja nivustyrätapaukset viiden viime vuoden ajalta keväästä 2014 aina syksyyn 2018 saakka. Tutkimuksessa arviotiin muun muassa tapausten määrää ja -tyyppejä, mahdollisia riskirotuja, hoidon ennustetta, kirurgiaa vaatineiden tapausten määrää sekä keskiarvoista hintaa varsojen sairaalahoidolle. Tämä voi antaa tietoa ja toimia suuntaviittana napa- ja nivustyrävarsojen omistajille sekä lähettäville eläinlääkäreille sairaalahoidon kustannuksista sekä varsojen ennusteesta. Työ rajattiin käsittelemään sairaalaan saapuneita alle kolmen kuukauden ikäisiä pikkuvarsoja. Napatyriä esiintyy myös vanhemmilla varsoilla ja nivustyriä sekä vanhemmilla varsoilla että aikuisilla oreilla. Tutkimuksen yhteenvetona voidaan pitää, että napa- ja nivustyrän kohdalla kannattaa lähteä myös sairaala- ja leikkaushoitoon. Varsojen ennuste on erinomainen ja kustannukset jäävät varsin maltillisiksi moniin muihin varsojen sairaalahoitoa vaativiin ongelmiin verrattuna. Kaikista hoidetuista napa- ja/tai nivustyrävarsoista 93 % kotiutettiin onnistuneesti ja kirurgisen hoidon onnistuminen oli 86 %. Tutkimuksessa lisäksi selvisi, että 63 % nivustyrätapauksista esiintyi suomenhevosilla ja kaikkiaan 37 % Yliopistolliseen hevossairaalaan tuoduista suomenhevosorivarsoista kärsi nivustyrästä. Vaikka suomalaisten eläinlääkäreiden keskuudessa on jo pitkään ollut käsitys siitä, että nivustyriä esiintyy suomenhevosvarsoilla melko paljon, ei tapauksia ole ennen tilastoitu. Suomenhevosten nivustyrien mahdollinen perinnöllinen riski on jo huomioitu suomenhevosten jalostusohjesäännöissä, mutta esimerkiksi tutkimuksia isäoriiden vaikutuksesta nivustyrien esiintyvyyteen ei ole tehty. Toisaalta tämän tutkimuksen korkeaa esiintyvyyttä ei voida yleistää koko maan suomenhevosvarsapopulaatioon, sillä tässä tapauksessa tarkastelujoukkona olivat sairaat varsat.