Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kovalainen, Anne-Maria"

Sort by: Order: Results:

  • Kovalainen, Anne-Maria (2021)
    Koirien persoonallisuuspiirteiden ymmärtäminen voi auttaa merkittävästi valitessa ja koulutettaessa koiria työkäyttöön, mutta näiden seikkojen ymmärtämisestä on apua myös perhe- ja harrastuskoirien omistajille. Impulsiivisuus on osa koirien ja ihmisten persoonaa ja siten varsin muuttumaton ominaisuus. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarjota ajantasaista ja tieteeseen perustuvaa tietoa koirien impulsiivisuudesta, siihen liittyvistä tekijöistä, sen mittaamisesta ja vaikutuksista koulutukseen. Impulsiivisella koiralla on yleensä huono itsekontrolli, sen keskittymiskyky ei ole kovin hyvä, se voi olla hyperaktiivinen, levoton ja turhautua helposti. Käytännössä käyttäytymisen säätelyn ongelmat näkyvät innostavissa tilanteissa tärinänä, läähättämisenä, ääntelynä, levottomana liikehdintänä tai sijaistoimintoina. Impulsiivisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: kognitiiviseen impulssikontrolliin, motoriseen impulssikontrolliin ja itsekontrolliin, mutta usein siitä puhutaan yleisesti vain impulssikontrollina. Impulsiivisuus periytyy kohtalaisen voimakkaasti, ja eri rotujen ja linjojen välillä voidaankin havaita selviä eroja impulsiivisuudessa. Työkoirien ja käyttölinjaisten koirien onkin havaittu olevan impulsiivisempia, kuin näyttelylinjaiset koirat ja kotikoirat. Myös pienten koirien on havaittu olevan isompia koiria impulsiivisempia. Koirien impulsiivisuuteen vaikuttaa synnynnäisten ominaisuuksien lisäksi kasvatus- ja elinympäristö sekä koulutus. Erityisesti serotoniinin ja dopamiinin matalien pitoisuuksien on havaittu lisäävän impulsiivista käyttäytymistä. Koirien impulsiivisuutta on hyödynnetty myös ihmisten impulsiivisuuden tutkimuksissa. Koirien impulsiivisuutta voidaan tutkia kysely- ja käyttäytymistutkimusten avulla. Kyselytutkimusten käyttö on helppo toteuttaa, ja koiran omistajat usein tunnistavatkin impulsiivisuuden hyvin. Kyselyä ei voi kuitenkaan toteuttaa ilman koiran tuntemusta, joten se ei toimi esimerkiksi pennuilla tai kotia vaihtavilla koirilla. Käyttäytymistutkimusten tuloksissa on paljon ristiriitaisuuksia keskenään, ja ne ovat työläitä toteuttaa. Ne eivät kuitenkaan vaadi ohjaajalta koiran käyttäytymisen tuntemista, vaan niiden avulla voidaan saada täysin uutta tietoa esimerkiksi koiran työskentelyominaisuuksista. Käyttäytymiskokeiden ongelmana on koiran muiden ominaisuuksien, palkkion ja ympäristön vaikutukset testitulokseen. Impulsiivisuus lisää riskiä moniin ongelmana pidettäviin käyttäytymismuotoihin, kuten impulsiiviseen aggressioon, eroahdistukseen, pelkoon ja pakonomaiseen käyttäytymiseen. Impulsiivisuus myös heikentää koiran kykyä toimia sitkeästi pitkäkestoisissa työtehtävissä, kuten räjähteiden etsinnässä. Toisaalta impulsiivinen koira kokee ruoka- ja lelupalkkion kiinnostavampana, ja voi suoriutua erityisen hyvin rohkeutta ja nopeutta vaativissa lyhytkestoisissa suorituksissa. Impulsiisivuutta mittaavilla käyttäytymiskokeilla on monia käyttömahdollisuuksia niin lemmikkikoirien kuin opas- ja virkakoirien parissa. Parhaimmillaan käyttäytymiskokeiden avulla voitaisiin ennustaa pennun tulevia ominaisuuksia ja näin valikoida parhaiten sopivat koirat työtehtäviin, harrastuskoiriksi ja kotikoiriksi.