Browsing by Author "Kylliäinen, Matias"

Suomen elintarviketurvallisuustarkastustulosten julkaisemiseen vuonna 2013 lanseeratun Oiva-järjestelmän toimintaperiaatteena on muiden vastaavien julkaisujärjestelmien lailla saattaa elintarvikealan toimijoiden hygieniatasot kuluttajien tietoisuuteen helposti ymmärrettävien ja käytännöllisten arvosanojen muodossa. Kuluttajien huomioidessa arvosanat asiointipäätöksissään muodostuu toimijoille paineita parantaa arvosanojaan ja siten myös toimipaikan hygieniatasoa. Arvosanojen julkaisu johtaa siten yleisesti parantuneisiin hygieniatasoihin ja vähentää elintarvikealan toimipaikoista lähtöisin olevien ruokamyrkytystapausten määrää. Arvosanat sisältävän Oiva-raportin esilläpito kuluttajien nähtävillä on järjestelmän toimimisen kannalta olennaista, mutta raporttien esilläpitoa elintarvikealan toimipaikoissa ei ole Suomessa aiemmin tieteellisesti tutkittu. Maailmalla tutkimusta vastaavien julkaisujen esilläpidosta on tehty lähinnä Isossa-Britanniassa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka yleistä Oiva-raporttien esilläpito pääkaupunkiseudun elintarvikehuoneistoissa on, ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Hypoteesina oletetaan raportin sisältämän arvosanan ja toisaalta sen muutoksen vaikuttavan esilläpitoon siten, että parempia arvosanoja saaneilla toimijoilla esilläpito on yleisempää kuin huonompia saaneilla; ja toisaalta arvosanan parantuessa edellisestä raportin esilläpito on yleisempää kuin arvosanan huonontuessa. Tutkimus toteutettiin tarkastamalla Oiva-raporttien esilläpito 196 toimipaikassa pääkaupunkiseudulla. Aineistoon valittiin sellaisia elintarvikealan toimijoita, joiden toimipaikkaan kuluttajilla on vapaa pääsy. Oiva-raporttien esilläpito tarkistettiin, ja tarvittaessa raporttia kysyttiin toimipaikan henkilökunnalta. Esilläpidon eroja tarkasteltiin suhteessa toimipaikan arvosanaan, arvosanan muutokseen edelliseen verrattuna, toimipaikan sijaintiin ja tyyppiin sekä elintarviketurvallisuustarkastuksen ja tutkimukseen liittyvän tarkastuskäynnin väliseen aikaan. Tutkimuksessa havaittiin esilläpidon erojen olevan merkitseviä sekä arvosanojen että niiden muutoksien suhteen, mikä vastaa hypoteesia. Toimipaikan sijainnin, tyypin ja elintarviketurvallisuustarkastuksesta tutkimuskäyntiin kuluneen ajan kohdalla merkitsevää eroa ei havaittu. Raporttien esilläpito havaittiin merkittävästi alhaisemmaksi kuin niissä Ison-Britannian maissa, joissa esilläpito on pakollista. Koska julkaisujärjestelmien toimintaperiaate nojaa vahvasti tietojen julkaisemiseen kuluttajille, on Oiva-raporttien esilläpidon puutteellisuus huolestuttavaa koko järjestelmän toimimisen kannalta. Tutkimus viittaa Oiva-raporttien esilläpidon valvonnan tehostamisen tarpeeseen erityisesti huonomman arvosanan (C tai D) tai aiempaa huonomman arvosanan saaneissa toimipaikoissa. Tutkimuksen aineisto oli hyvin vahvasti Helsinkiin painottunutta, joten edustavuuden kannalta laajempia lisätutkimuksia Oiva-raporttien esilläpidosta kaivattaisiin myös muualta Suomesta. Mahdollisen tehostetun valvonnan hyödyllisyyttä voitaisiin seurata esimerkiksi vuosittain toteutettavalla seurantatutkimuksella, jollaista on Isossa-Britanniassa toteutettu vuodesta 2011 lähtien.