Browsing by Author "Kyröläinen, Katja"

Gonadektomia eli sukurauhasten poisto on kajoava toimenpide, minkä vuoksi elektiivinen gonadektomia on kyettävä perustelemaan eläimen tai eläinpopulaation hyvinvoinnin kannalta. Elektiivinen gonadektomia voidaan tehdä koiran- ja kissanpennuille turvallisesti noin kuuden viikon iästä alkaen, mikäli pennun fysiologiset erityispiirteet huomioidaan leikkauksessa ja perioperatiivisissa toimissa. Erityisesti kotikissojen gonadektomia ennen luovutusta on paikoin populaatiokoon hallinnan kannalta perusteltua. Elektiivinen gonadektomia poistaa kohtutulehduksen, eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun ja kiveskasvainten riskin sekä vähentää maitorauhaskasvainten esiintyvyyttä naarailla ja dominanssiaggressiota ja seksuaalista käyttäytymistä uroksilla. Merkittävimmät haitat ovat ylipainoriskin huomattava kasvu, virtsatieongelmien yleistyminen ja mahdolliset leikkauskomplikaatiot. Sukukypsyyttä edeltävän gonadektomian etuja myöhempään leikkausajankohtaan verrattuna ovat lisääntymismahdollisuuden täydellinen eliminointi, leikkauksen nopeus, potilaan nopea paraneminen ja naarailla maitorauhaskasvainten esiintyvyyden huomattava väheneminen. Virtsankarkailu on nuorena steriloiduilla narttukoirilla muita yleisempää, sen sijaan prepubertaalinen gonadektomia ei lisää kissojen virtsaputkentukoksen tai alavirtsatieongelmien esiintyvyyttä suhteessa perinteiseen leikkausajankohtaan. Prepubertaalinen gonadektomia viivästyttää pitkien luiden kasvulevyjen sulkeutumista, mutta asian kliininen merkitys on epäselvä. Varhaisen kastraation on epäilty aiheuttavan ongelmia pentujen sosiaalisessa kehityksessä. Yhdessä tutkimuksessa on raportoitu lisääntynyttä ujoutta ja piiloutumista nuorena kastroiduilla uroskissoilla. Suomessa mm. eläinsuojeluyhdistykset luovuttavat kissanpennut yleensä 12 viikon iässä, minkä vuoksi maassamme ei ole tällä hetkellä laajaa tarvetta steriloida tai kastroida kissanpentuja sosiaalisen kehityksen kannalta herkimpänä aikana, alle kahden kuukauden iässä. Prepubertaalisen gonadektomian vaikutus eri kokoisten koirien luuston kasvuhäiriöiden kehittymiseen ja niistä seuraaviin kliinisiin oireisiin sekä koirien ja kissojen vanhuusiän ongelmiin on epäselvä. Näistä aiheista kaivataan jatkossa tarkempaa tutkimustietoa.