Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Lindén, Jere"

Sort by: Order: Results:

  • Lindén, Jere (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1991)
    Tutkielma sisältää kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusosan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään käpyrauhasen anatomiaa, histologiaa ja elektronimikroskooppistarakennetta rotalla. Lisäksi esitellään melatoniirin tuotantoa käpyrauhasessa ja sitä säätelevää verkkokalvolta alkavaa johtorataa. Melatoniinin vaikutuksia selvitetään lyhyesti. Lopuksi luodaan yleinen katsaus tetraklooridibentso-p-dioksiinin (TCDD) tärkeimpiin biologisiin ominaisuuksiin ja akuuttiin myrkyllisyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhden TCDD-annoksen vaikutusta seerumin yönaikaiseen melatoniinipitoisuuteen kahdella rottakannalla, joiden herkkyydessäTCDD:n tärkeimmälle vaikutukselle - voimakkaalle ruokahalun ja painon laskulle on yli kolmesataakertainen ero. Kestävämmällä rottakannalla tutkittiin lisäksi TCCD-myrkytyksen aiheuttamia muutoksia käpyrauhasen rakenteeseen. Tiettyjen pinealosyyttien soluelinten on esitetty liittyvän melatoniirin eritykseen. Niiden määriä laskettiin yksinkertaisella morfometrialla. Seerumin melatoniinipitoisuus laski merkitsevästi herkällä Long-Evans rottakannalla kolmen vuorokauden kuluttua TCDD:n annostelusta (50 G/kg). Saman tyyppinen vaikutus havaittiin samalla annoksella myös kestävillä Han/Wistar-rotilla, joilla seerumin melatonliripitoisuutta seurattiin 1/4, 1, 3, 14 ja 28 vuorokautta altistuksesta. Melatonlinipitoisuus laski noin puoleen jo vuorokauden kuluttua altistuksesta ja vaikutus säilyi aina päivään 28 saakka. Käpyrauhasessa ei havaittu soluvaurion merkkejä suuresta TCDD-annoksesta (1000 mikrog/kg) huolimatta. Solunsisäisissä pinealosyyttien aktiviteetin osoittajissa (esim. synapsiset nauhat) ei todettu muutoksia. TCDD laskee nopeasti ja pysyvästi seerumin melatoniiripitoisuutta Han/Wistarrotilla. Tulos herkällä rottakannalla on saman suuntainen melatoniininosalta. Melatoniinin lasku ei ilmeisesti liity kausaalisesti TCDD:n myrkyllisyyteen. Syynä melatoniiripitoisuuden laskuun on joko kiihtynyt perifeerinen metabolia, häiriö melatoniirin tuotantoa säätelevässä hermojärjestelmässä tai melatoniinia tuottavien entsyymien toiminnassa. Suora (elin)toksinen vaikutus käpyrauhaseen ei vaikuta todennäköiseltä, joskin rottien määrä kokeessa oli pieni.