Browsing by Author "Lund, Marie-Therese"

Tutkimuksen kokeellisessa osuudessa tarkoituksena oli tutkia kahden eri nupoutustavan vaikutusta vasikoiden immunologiseen vasteeseen. Nämä nupoutustavat olivatmekaaninen poltto (kolvaus tässä tilanteessa) ja kemiallinen nupoutus. Vaikutusta selvitettiin vertaamalla yksilöiden akuutin vaiheen proteiinien pitoisuuksia (seerumin amyloidi A ja haptoglobiini) pitoisuuksia toimenpiteen jälkeen. Tutkielman kokeellinen osuus on osa MMM/Makera:n rahoittamaa Vaihtoehtoisten nupoutustapojen vaikutukset vasikoiden hyvinvointiin-hanketta. Tutkimuksessa oli mukana 16 vasikkkaa. Vasikat olivat roduiltaan Jersey (1), Ayrshire (13), Brown swiss (1) ja Friisiläinen (1). Eläinten painot sijoittuivat välille 34,5-62,2 kg. Vasikoista sonneja oli 6 ja lehmiä 10. Vasikoiden ikä vaihteli, mutta suurin osa oli kuuden päivän ikäisiä nupoutusta suoritettaessa. Verinäytteet otettiin ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen, kun aikaa nupoutuksesta oli kulunut 4,12, 24 ja 48 tuntia. Verinäytteet tutkittiin ELISA-testeillä haptoglobiinin ja seerumin amyloidi A:n osalta. Tutkimuksessa suoritettiin kaksi ELISA-testiä kumpaakin tutkittavaa akuutinvaiheenproteiinia kohden. Analyysin tulokset osoittivat, että kolvatuilla yksilöillä seerumin amyloidiA-arvot olivatnumeerisesti korkeammat, sekä jyrkemmin nousevat, kuin kemiallisesti nupoutetuilla. Tässä tapauksessa kolvaus aiheutti suuremman muutoksen immunologiseen vasteeseen kuin kemiallinen nupoutus. Haptoglobiini-arvot olivat korkeammat kolvatuilla yksilöillä jo lähtötilanteesta alkaen. Kolvatuilla yksilöillä haptoglobiini-arvot laskivat jyrkästi 12 tunnin aikana ja nousivat taas uudelleen 48 tuntiin mennessä. Kemiallisesti nupoutetuilla arvot laskivat tasaisesti aikavälillä 4-24 tuntia. Kolvauksella oli tässä tilanteessa suurempi vaikutus immunologiseen vasteeseen. Myös 48 tunnin kohdalla kemiallinen nupoutus aiheutti pienemmän muutoksen vasteeseen: Kolvatuilla vasikoilla tulokset olivat numeerisesti korkeammat kuin kemiallisesti nupoutetuilla. Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa perehdytään nupoutukseen toimenpiteenä sekä akuutin vaiheenreaktioon ja proteiineihin. Lisäksi tarkastellaan kudostuhon ja palovammojen paranemisen vaiheita. Edellä mainituista tuloksista kävi ilmi, että hetkittäin kemiallinen nupoutus aiheutti pienemmän reaktion immunologiseen vasteeseen kuin kolvaus. Kuitenkin lisätutkimuksille olisi tarvetta, sillä tämän tutkimuksen perusteella ei voitu vielä selkeästi todeta, että kumpi nupoutustapa vaikuttaa enemmän vasikan immunologiseen vasteeseen. Ilman tilastoja ei voida olla varmoja tuloksista.