Browsing by Author "Luoto, Jenna"

Kampylobakteerit aiheuttavat hyvin yleistä bakteeriperäistä suolistotulehdusta, kampylobakterioosia, Suomessa ja ulkomailla. Merkittävimpänä infektioriskinä pidetään raa’an tai huonosti kypsennetyn lihan syöntiä ja virheellistä käsittelyä. Tutkimusten mukaan naudat toimivat kampylobakteerien kantajina, mutta lihasta bakteereja havaitaan harvoin. Epidemioita on kuitenkin yhdistetty naudan maksaan ulkomailla. Elintarvikkeiden hygieenistä laatua tutkitaan, jotta voidaan arvioida niiden säilyvyyttä ja turvallisuutta. Hyvän hygieenisen laadun ylläpitäminen on tärkeää, sillä runsaat mikrobimäärät voivat edistää pilaantumista ja aiheuttaa terveysriskin sekä taloudellista haittaa. Kampylobakteerien esiintyvyydestä suomalaisissa naudan maksoissa ei ole aiempaa tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen aineistona toimi 90 kuluttajapakattua suomalaista naudan maksapalaa, jotka tutkittiin kampylobakteerien osalta. Lisäksi 30 näytteestä määritettiin aerobiset mikro-organismit. Kampylobakteerien esiintymistä selvitettiin rikastamalla maksapalan huuhtelulientä Bolton -liemessä, sisäosan suoraviljelyllä sekä kudosnesteen suoraviljelyllä, jolla määritettiin myös kampylobakteerien pitoisuutta. Viljelyyn käytettiin mCCDA-maljoja ja jatkoviljelyihin Nutrient broth no. 2 agaria. Puhdasviljelmistä eristettiin DNA, joka tutkittiin multiplex PCR:llä bakteerilajin (Campylobacter jejuni tai C. coli) tunnistamiseksi. Loput kannat tunnistettiin lajitasolle MALDI-TOF MS -laitteella. Hygieenistä laatua selvitettiin laskemalla aerobisten mikro-organismien määrä maljavalumenetelmällä maksapalan huuhteluliemestä, sekä mittaamalla maksapalan pH. Kampylobakteereja havaittiin huuhteluliemen rikastuksessa 34 (38 %) maksapalasta, kahden (2 %) maksapalan sisältä sekä 22/45 (49 %) näytteen kudosnesteestä. Yhteensä positiivisia maksapaloja oli 44 (48,9 %). Kampylobakteerien määrityksessä bakteereja ei todettu 24:ssä näytteessä (< 5 pmy/ml). Kampylobakteereja havaittiin 13:ssa näytteessä arviolta alle 20 pmy/ml, 6:ssa 25-50 pmy/ml ja kolmessa näytteessä 185, 210 ja 335 pmy/ml. C. jejuni tunnistettiin 38 näytteestä, joista 37 multiplex PCR:llä ja yksi MALDI-TOF massaspektrometrillä. C. fetus havaittiin seitsemästä ja C. lari yhdestä näytteestä MALDI-TOF massaspektrometrillä. Aerobisten mikro-organismien määrityksessä pesäkelukujen keskiarvo oli 9,5x102 pmy/ml ja vaihteluväli 2,6x101-7,4x103 pmy/ml. Näytteiden pH:n keskiarvo oli 6,3±0,2. Korrelaatiota kampylobakteerien määrän tai esiintyvyyden, aerobisten mikro-organismien määrän ja jäljellä olevan säilyvyyden välillä ei havaittu. Kansainvälisissä naudan maksasta tehdyissä tutkimuksissa kampylobakteerien esiintyvyys vaihtelee voimakkaasti, vaihteluväli oli maksan sisältä 1,4 %-12 % ja pinnalta 31,7 %-78 %. Verrattuna naudanlihasta tehtyihin aiempiin suomalaisiin tutkimuksiin, joissa bakteereja ei havaittu viljelemällä, tämän tutkimuksen esiintyvyys (48,9 %) on korkea. Tartunnan välttämiseksi tulee noudattaa hyviä hygieenisiä käytäntöjä ja varmistua kunnollisesta kypsennyksestä. Aerobisten mikro-organismien määrät olivat alhaisia. Tutkimuksen mukaan yleisessä hygieenisessä laadussa ei ollut huomautettavaa.