Browsing by Author "Männistö, Henna-Mari"

Koronavirustauti (COVID-19) aiheutti pandemian 2020 vuoden alussa, jonka on aiheuttanut suuria muutoksia yhteiskunnassa ja ihmisten on täytynyt sopeutua pandemian aiheuttamiin muutoksiin jo pitkään, sillä pandemiasta ole vielä kesään 2022 mennessä päästy eroon. Pandemian aiheuttajana on ihmisten koronavirusten ryhmään kuuluva SARS-CoV-2-virus (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2), joka aiheuttaa ihmisille hengitystieoireita. COVID-19-taudin leviämisen ehkäisemiseksi on tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä ja pandemialla on ollut vaikutusta ihmisiin maailmanlaajuisesti, sillä liikkumisrajoitukset ovat muuttaneet ihmisten tavallisia toimintatapoja ja pandemian vaikutukset erityisesti talouteen ovat olleet voimakkaat. SARS-CoV-2-viruksen päätartuntareitti on hengitysteiden kautta leviäminen pisaratartuntana. COVID-19-taudin leviämisen hallintaa on vaikeuttaneet oireettomat kantajat, jotka levittävät virusta oireilematta itse. Ilmateitse tapahtuvan leviämisen lisäksi COVID-19-tartunnan voi saada myös kontaminoituneiden pintojen välityksellä, jos virusta erittävä henkilö yskii pintaa kohden tai koskettaa pintaa kasvojen koskemisen jälkeen ja toinen ihminen koskettaa kontaminoituneeseen pintaan ja sen jälkeen kasvojaan. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää mitä SARS-CoV-2-viruksen ominaisuuksista, kuten säilymisestä ja mahdollisesta elintarvikevälitteisyydestä tiedetään sekä mitä vaikutuksia pandemialla on ollut elintarviketeollisuudessa. Tutkimusten mukaan SARS-CoV-2-viruksen on todettu olevan muita ihmisten koronaviruksia kestävämpi ja sen säilyvyys paranee, kun lämpötila on huoneenlämpöä matalampi ja suhteellinen kosteus matala. SARS-CoV-2-viruksen säilyvyyteen pinnoilla vaikuttaa ympäristön olosuhteiden lisäksi pinnan ominaisuudet. SARS-CoV-2-viruksen on todettu selviävän 28 vuorokautta lasin, teräksen ja setelipaperin pinnalla laboratorio-olosuhteissa. SARS-CoV-2-virus inaktivoituu kuumassa herkästi, viisi minuuttia 75 ˚C:n lämpötilassa riittää viruksen inaktivointiin. SARS-CoV-2-viruksen ei ole todettu leviävän ruoan tai veden välityksellä, joten SARS-CoV-2 ei lukeudu elintarvikevälitteiseksi virukseksi. Elintarvikepakkausten pinnan välityksellä tapahtuvien tartuntojen mahdollisuutta pidetään suurempana riskinä kuin tartunnan saamista elintarvikkeesta. Tartunnat elintarvikelaitoksissa ovat herättäneet huolta elintarvikkeiden turvallisuudesta. Elintarvikkeita käsittelevissä laitoksissa lämpötila on usein huoneenlämpöä matalampi, mikä pidentää SARS-CoV-2-viruksen säilyvyyttä sekä myös turvavälien pitäminen voi olla haastavaa. Elintarvikealalla on tehty useita toimenpiteitä COVID-19-taudin leviämisen ehkäisemiseksi, kuten henkilökunnan terveyden tilan seuraaminen, työntekijöiden hygienian lisääminen, pintojen puhdistamisen tehostaminen sekä sosiaalisten kontaktien välttäminen. Toimenpiteet ovat tärkeitä sekä elintarviketurvallisuuden turvaamiseksi, mutta erityisesti myös työntekijöiden terveydentilan turvaamiseksi ja tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi, jotta elintarvikealan laitoksia ei tarvitse sulkea taudinpurkausten takia.