Browsing by Author "Mikkola, Nea"

Koiran idiopaattinen keuhkofibroosi (CIPF, canine idiopathic pulmonary fibrosis) on krooninen ja hitaasti etenevä keuhkojen interstitiumin sairaus, jossa normaali toimiva keuhkokudos korvautuu vähitellen sidekudoksella. Keuhkojen sidekudostuessa hapen kuljetus elimistöön heikkenee. Tyypillisinä oireina CIPF-sairailla koirilla esiintyy yskää yhdistettynä rasituksensietokyvyn alenemiseen. CIPF on pääasiassa iäkkäiden valkoisten länsiylämaanterrierien sairaus, mutta sitä esiintyy jonkin verran myös muilla terrieriroduilla. Tämä lisensiaatintutkielma käsittelee koiran idiopaattista keuhkofibroosia sen etiologiaan painottuen. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka lähteinä on käytetty mahdollisimman kattavasti aiheesta julkaistuja tieteellisiä artikkeleita. Työn on tarkoitus toimia paitsi tietolähteenä eläinlääkäreille ja eläinlääketieteen opiskelijoille, myös selkokielisenä koosteena esimerkiksi Suomen kennelliitolle ja valkoisten länsiylämaanterrierien rotujärjestölle. CIPF-diagnostiikka perustuu pitkälti muiden sydän- ja keuhkosairauksien poissulkemiseen. Kuitenkin jo koiran iän ja rodun sekä yleistutkimuslöydösten perusteella on mahdollista epäillä CIPF:ia. Auskultaatiossa voidaan kuulla Velcro crackles -hengitysääniä, eli tarranauhan avaamista muistuttavaa rapinaa. Valtimoverikaasuanalyysilla ja kuuden minuutin kävelytestillä (6MWT, six-minute walk test) puolestaan pystytään arvioimaan sairauden vakavuutta ja etenemistä. CIPF muistuttaa monilta oireiltaan ja kliinisiltä löydöksiltään ihmisen idiopaattista keuhkofibroosia (IPF, idiopathic pulmonary fibrosis). Histopatologisesti sairaudet kuitenkin eroavat toisistaan, sillä CIPF-koirien kudosleikkeissä esiintyy IPF:lle tyypillisen, vakavan, alueellisen ja epäkypsän sidekudostumisen lisäksi myös lievempää, tasaisesti levinnyttä ja kypsää sidekudostumista. Ihmisen IPF:ia on viime vuosina siirrytty ajattelemaan reaktiivisena prosessina, jossa elimistö pyrkii korjaamaan satunnaisia paikallisia keuhkovaurioita siinä epäonnistuen. Inflammaatiota ei enää pidetä olennaisena tekijänä ihmisen IPF:n kehittymisessä. CIPF-koirien keuhkoissa sen sijaan on havaittu eriasteisia inflammatorisia muutoksia, mutta niiden yhteyttä CIPF:n kehittymiseen ei ole osoitettu. CIPF:n hoitoon käytetään edelleen yleisesti kortikosteroideja yhdistettynä bronkodilataattoreihin. Parantavaa hoitoa CIPF:iin ei ole, mutta nämä lääkitykset lievittävät oireita osalla koirista. Tukihoitona voidaan käyttää eläinlääkärin arvion perusteella esimerkiksi mahansuojalääkkeitä. Ihmisen IPF:ia hoidetaan nykyään antifibroottisilla lääkeaineilla, kuten pirfenidonilla ja nintedanibilla, eikä anti-inflammatorisia lääkkeitä enää suositella. Sekä CIPF:n että IPF:n etiologia on toistaiseksi tuntematon. Mahdollisina sairaudelle altistavina tekijöinä on tutkittu muun muassa refluksitautia ja sitä seuraavaa mikroaspiraatiota, herpesvirustartuntaa sekä perinnöllistä taustaa. CIPF:ia on pitkään pidetty potentiaalisena etiologisena tautimallina ihmisen IPF:lle sairauksien samanlaisen kliinisen kuvan sekä koirien ja ihmisten yhteisen elinympäristön vuoksi. Uusimman tutkimustiedon valossa CIPF ja IPF kuitenkin poikkeavat toisistaan merkittävämmin kuin aiemmin on oletettu, joten sairauksien rinnastamista toisiinsa lienee harkittava jatkossa uudelleen.