Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Mykkänen, Katja"

Sort by: Order: Results:

  • Mykkänen, Katja; Ropponen, Hannu; Väisänen, Misse (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)
    Medetomidiinia käytetään yleisesti pieneläinten rauhoitus- ja nukutusaineena. Se koostuu kahdesta optisesta isomeeristä, dexmedetomidiinista ja levomedetomidiinista. Dexmedetomidiinin katsotaan saavan aikaiseksi medetomidiinin tyypilliset vaikutukset. Propofoli on melko uusi suonensisäisesti käytettävä lyhytvaikutteinen anesteetti, joka soveltuu käytettäväksi pieneläimillä anestesian induktioon sekä ylläpitoon. Isofluraani on halotaania turvallisempi inhalaatioanesteetti, jota on viime vuosina ryhdytty käyttämään myös eläinten anestesiassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia medetomidiinin ja dexmedetomidiinin vaikutusten eroja eri annostasoilla sekä esilääkkeenä propofolilla indusoidussa isofluraanianestesiassa koirilla. Tutkittavia annostasoja oli kolme: I) DEX 0.2/ MED 0.4 mg/kg, II) DEX 2 / MED 4 mg/kg ja III) DEX 20 / MED 40 mg/kg. Esilääkkeiden vaikutusten esillesaamiseksi koirat pyrittiin pitämään saman tasoisessa, kevyessä anestesiassa 45 minuutin ajan. Tähän tarvittava propofolin ja isofluraanin määrä arvioitiin etukäteen esilääkityksen annostason mukaan ja tarvittaessa anestesian syvyyttä säädeltiin isofluraanin annosta ja virtausta säätelemällä. Tutkimuksessa käytettiin kuutta beagle-rotuista koiraa, joita kutakin tutkittiin arvotussa järjestyksessä kuudessa osakokeessa. Jokaisen osakokeen aikana mitattiin koirien sydän- ja hengitysfrekvenssiä, ve-renpaineita (suoralla menetelmällä reisivaltimokatetrista), uloshengityksen hiilidioksidi- ja isofluraanipitoisuutta. Valtimoverinäytteistä tutkittiin happipitoisuus ja - saturaatio, hiilidioksidipitoisuus, pH, emäsylijäämä ja bikarbonaattipitoisuus. Veren happisaturaatio ja sydänfrekvenssi määritettiin myös pulssioksimetrilla, josta saatuja arvoja verrattiin muilla laitteilla mitattuihin vastaaviin arvoihin. Sydämen sähköistä toimintaa seurattiin EKG:lla. Koirien sedaatiotasoa ja anestesian syvyyttä määriteltiin tutkimalla mm. eri refleksien ilmentymistä. Tutkimuksessa ei saatu selviä eroja medetomidiinin ja dexmedetomidiinin vaikutuksissa. Ilmennyt pieni ero inhalaatioanesteetin kulutuksessa saattaisi viitata dexmedetomidiinin edullisempaan vaikutukseen medetomidiiniin verrattuna. Tulos on kuitenkin vain suuntaa antava, joten tästä tarvittaisiin lisätutkimuksia. Tutkituista annostasoista II- taso osoittautui elimistön kannalta sopivimmaksi, mutta sillä ei saavuttu luotettavaa sedaatiota eikä annostason vaikutus ole käytännön olosuhteisiin riittävän pitkäkestoinen. I annostasolla esilääkitys oli riittämätön ja muita anesteetteja tarvittiin suuria määriä. III annostasolla sedaatio oli luotettavin, mutta sydämen syketiheys ja valtimoveren pH laskivat suositusarvojen alapuolelle.