Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Pironetti, Wilhelmiina"

Sort by: Order: Results:

  • Pironetti, Wilhelmiina (2019)
    Tämä lisensiaatin tutkielma on kirjallisuuskatsaus koirien mykooseista eli sieni-infektioista, jotka aiheutuvat sienen invaasiosta kudoksiin. Mykooseja aiheuttavat sienet voidaan ryhmitellä niiden morfologian perusteella hiivoihin, rihmasieniin ja dimorfisiin sieniin. Patogeneesin perusteella sienet voidaan jakaa opportunisteihin ja obligaatteihin patogeeneihin. Opportunistisia infektioita aiheuttavat sienet voivat kuulua koiran normaalimikrobistoon, kuten tietyt hiivasienet, tai olla ympäristössä eläviä saprofyyttejä. Obligaatteihin patogeeneihin kuuluvien sienten määrä on vähäinen. Yleisimmät koirien sieni-infektioita aiheuttavat lajit kuuluvat Candida-, Cryptococcus-, Malassezia-, Aspergillus-, Blastomyces-, Coccidioides-, Histoplasma- ja Sporothrix-sukuihin sekä dermatofyyttiryhmään. Edellä mainittuihin sienisukuihin ja -ryhmiin kuuluvien lajien lisäksi ympäristössä elää lukuisia vähemmän tunnettuja, virulenssiltaan matalia sienilajeja, jotka voivat aiheuttaa opportunistisia sieni-infektioita immuunipuolustukseltaan heikentyneille yksilöille. Näiden sekä muiden opportunistien sienten aiheuttamia mykooseja saatetaan tulevaisuudessa havaita merkittävissä määrin myös suomalaisilla koirilla, sillä immunosuppressioon perustuvien hoitomuotojen käyttö esimerkiksi koirien syöpien ja immuunivälitteisten sairauksien hoitoon on yleistynyt myös Suomessa viime vuosien aikana. Sieni-infektion diagnosointi perustuu tyypillisesti natiivinäytteen mikroskopointiin ja sieniviljelmään, joiden lisäksi diagnosoinnin apuna on mahdollista käyttää muun muassa serologisia, histologisia ja molekyylibiologisia tutkimusmenetelmiä. Sieni-infektiota epäiltäessä oikein suoritetulla näytteenotolla on suuri rooli aiheuttajapatogeenin löytymisen ja toisaalta myös virhenegatiiviselta tulokselta välttymisen kannalta. Edustavan näytemateriaalin lisäksi diagnosoinnin onnistumista edesauttaa, mikäli eläinlääkäri osaa pitää sieni-infektiota potentiaalisena differentiaalidiagnoosina koiran oireilulle. Eläinlääkäreiden tiedon lisääminen aiheesta, uhka koirien sieni-infektioiden yleistymisestä Suomessa ja aiheeseen liittyvän suomenkielisen materiaalin vähäisyys toimivat perusteina aiheen valinnalle. Kirjallisuuskatsauksen yhtenä tavoitteena oli koota tietoa koiran yleisimmistä sieni-infektioista suomenkieliseksi tietopaketiksi, jonka avulla olisi helppo esimerkiksi arvioida sieniinfektion mahdollisuutta koiran oireiden aiheuttajana sekä selvittää tutkimusmenetelmiä kunkin sienipatogeenin diagnosoimiseksi. Tavoitteenani oli myös pohtia, mitkä tekijät voivat vaikuttaa koirien tautitilanteen muuttumiseen paitsi maailmanlaajuisesti, mutta myös Suomessa. Tänä päivänä suomalaiset eläinlääkärit törmännevät koiran sieni-infektioihin useimmiten lievien paikallisoireiden, kuten iho- tai korvaoireiden aiheuttajana, mutta tutkielmani toivottavasti herättää ajattelemaan, että sieni-infektiot voivat aiheuttaa koiralle myös muita oireita. Eläinlääkäreiden ja koiranomistajien tietämyksen lisääminen koiran sieni-infektioista on mielestäni avainasemassa onnistuneen diagnosoinnin ja hoidon kannalta: jos sieni-infektiota ei osaa epäillä, on sitä vaikea diagnosoida. On sekä eläinlääkärin, koiranomistajan että koiran etu saada oikea diagnoosi, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti.