Browsing by Author "Remes, Salla"

Tiivistelmä Tiedekunta: Eläinlääketieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma Opintoaine: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito Tekijä: Salla Remes Työn nimi: Naudan shokki Työn laji: Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma Kuukausi ja vuosi: 03/2024 Sivumäärä: 45 Avainsanat: nauta, shokki, endotoksemia, verenvuoto Ohjaaja tai ohjaajat: Minna Kujala-Wirth, (Helena Rautala) Työn johtaja: Päivi Rajala-Schultz Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Useimmat nautapraktiikkaa tekevät kohtaavat shokkia navetassa tasaisin väliajoin. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella naudan shokin etiologiaa, koota shokkia naudalle aiheuttavia tilanteita yhteen, sekä pohtia hoidon ennustetta ja täten hoidon aloituksen mielekkyyttä. Shokki on verenkiertoelimistön häiriötila, joka johtaa aiheuttajasta riippumatta kudosten hapenpuutteeseen. Elimistö voi palautua shokista omilla kompensaatiomekanismeillaan tai hoidon avulla. Shokki etenee kompensaatiovaiheesta palautuvaan vaiheeseen, jolloin hoidolla on vielä mahdollisuus auttaa. Edetessään palautumattomaan vaiheeseen kuoleman todennäköisyys on suuri. Shokkityypit voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: kardiogeeniseen, hypovoleemiseen ja veren jakautumisen häiriöstä johtuvaan shokkiin. Veren jakautumisen häiriöstä johtuvat shokit voidaan jakaa vielä kolmeen alatyyppiin: anafylaktiseen, neurogeeniseen ja septiseen shokkiin. Praktikon usein tapaama shokkityyppi on septinen shokki. Septinen shokki syntyy usein endotoksemian seurauksena, ja naudalla sen yleinen aiheuttaja on koliformien aiheuttama utaretulehus. Shokin hoito navetassa eroaa sairaalaolosuhteissa, ja olosuhteet rajoittavatkin naudan shokin hoitoa merkittävästi. Hoidon on oltava suhteellisen edullista ja kohtuullisessa ajassa tehtävää, jotta hoitoon kannattaa lähteä, vaikka ennusteesta ei olisikaan varmuutta. Lääkkeellistä hoitoa rajoittaa tämän lisäksi myös elintarviketurvallisuus. Tällä hetkellä vakiintunut käytäntö shokin hoitoon on hypertoninen suolaliuos suoneen annosteltuna, jonka jälkeen lehmälle juotetaan suun kautta vettä. Suomessa shokkinesteytys on käytössä lähinnä septisen shokin hoidossa. Shokkia ei Suomessa pääosin hoideta lääkkeellisesti, mutta allaoleva syy voi vaatia septisen shokin osalta antibioottihoitoa. Tulehdus ja kudosten voimakas hapenpuute vaativat tulehduskipulääkettä. Septisen shokin hoitoon on myös käytetty suonensisäistä kalsiuminfuusiota. Verenvuodon aiheuttaessa shokin voi verensiirto olla perusteltua, mikäli potilas jää henkiin. Kirjalisuuskatsauksessa tarkastellaan vertailun vuoksi myös hieman shokin lääkkeellistä hoitoa ihmisillä, jota voisi mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää nautapraktiikassa. Kirjallisuuskatsaus osoitti hypertonisen suolaliuoksen olevan validi hoitomuoto septisen shokin hoitoon jatkossakin. Muilla lajeilla kalsiuminfuusion on todettu nostavan kuolleisuutta septisen shokin hoidossa, mutta naudalla tutkimustietoa kalsiumin vaikutuksesta septisen shokin hoidossa ei löydy. Lievemmässä endotoksemiassa tulehdusreaktion kasvusta suonensisäisellä kalsiumlisällä löytyvä tieto on ristiriitaista. Toisaalta kalsiumin korjauksen välttämättömyydestä ei olla täysin yksimielisiä, eikä selkeää hyötyä tai haittaa voida naudan tapauksessa osoittaa.