Browsing by Author "Saksa, Milla"

Siilien (Erinaceus europaeus) suolisto- ja keuhkoloisten esiintyvyyttä on tutkittu paljon ulkomailla, mutta suomalaisia tutkimuksia aiheesta on vähän. Siilien yleisimmät loislöydökset ovat sukkulamatoja: Crenosoma striatum, Capillaria aerophila ja muut Capillaria spp. Imumatoja, Brachylaemus erinacei, löydetään sukkulamatoja harvemmin. Heisimatoja ja väkäkärsämatoja löydetään joskus. Näistä loisista C. aerophila on mahdollinen zoonoosi. Kirjallisuuskatsauksessa kerrotaan olennaisia asioista siilistä, kuten fysiologiasta ja kuolleisuutta aiheuttavista tekijöistä, ja perehdytään tarkemmin kirjallisuudessa käsiteltyihin keuhko- ja suolistoloisiin. Alkueläimiä ei tässä tutkielmassa käsitellä. Mahdollisista hoitokeinoista kerrotaan yleisimpien loisten kohdalla. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi tutkielma sisältää alkuperäistutkimuksen, joka on tehty keväällä 2019. Tutkimuksen aineistona oli 48 luonnonvaraista siiliä, jotka oli tuotu hoitoon Korkeasaaren villieläinsairaalaan, ja jotka olivat kuolleet tai ne oli jouduttu lopettamaan. Syitä hoitoon tuomiselle olivat mm. heikkokuntoisuus ja erilaiset vammat. Kaikki siilit olivat Uudeltamaalta peräisin. Siilit toimitettiin Eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan tutkittavaksi loisten varalta, kaikilta siileiltä tutkittiin uloste, suoliston sisältö ja keuhkot. Löydetyt loiset tunnistettiin morfologisesti ja matomäärät laskettiin. Ulostenäytteet tutkittiin suoramikroskopoimalla madonmunien ja toukkien varalta, suoliston veteen liuotettu sisältö ja keuhkomadot tutkittiin stereomikroskoopilla loisten löytämiseksi. Imumadot värjättiin lajin tunnistusta varten. Capillaria-munien määrä (epg-arvo, eggs per gram) ulosteessa laskettiin modifioidulla McMaster-menetelmällä, jos siililtä oli saatu tarpeeksi ulostetta sen tekemiseen. Capillaria-munia löydettiin ulosteesta 77 %:lla (37/48) siileistä. Munamäärät vaihtelivat 25–4050 epg/siili. Capillaria-matoja esiintyi suolistossa 75 %:lla (36/48) ja keuhkoissa (Capillaria aerophila) 17 %:lla (8/48) siileistä. Crenosoma striatumeja esiintyi keuhkoissa 81 %:lla (39/48) siileistä ja sukkulamadon toukkia löytyi ulosteesta 63 %:lla (30/48). Imumatoja oli 15 %:lla (7/48) siileistä. Kahdella siilillä oli kärpäsen toukkia suolistossa. Seitsemältä (15 %) siililtä ei löydetty yhtään loista suolistosta tai keuhkoista ja ulosteessa ei ollut loisten munia tai toukkia. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa luonnonvaraisten siilien sisäloistilanteesta Suomessa. Tutkimuksen loislöydökset olivat samanlaisia kuin aiemmissakin tutkimuksissa, Capillaria-lajit ja Crenosoma striatumit olivat yleisin ja runsaslukuisin löydös. Tuloksia ei voi kuitenkaan suoraan verrata kaikkiin luonnossa eläviin siileihin, sillä tutkitut siilit olivat sairaita tai loukkaantuneita, mikä on voinut altistaa suuremmalle loistaakalle. Vaikka tutkielmaan on koottu yhteen erilaisia hoitokeinoja loistartunnoille, niin luonnonvaraista siiliä ei tulisi hoitaa tartunnan vuoksi, ellei se uhkaa siilin parantumista tai henkeä. Loiset kuuluvat luontoon ja osaksi luonnonvaraisten eläinten elämää.